Oma koti kullan kallis

Päästiinhän me viimein omaan kotiin :) Mutta vain pari päivää ennen kuin lähdimme jälleen kimpsujen ja kampsujen kanssa joulun viettoon sinne, missä vietimme remontin aikaista elämää. Joulu ei tänne kotiin juurikaan ehtinyt laskeutua...vain muutama hyasinttiasetelma ja joulukranssi kertoivat joulun olevan, mutta muutoin kaikki tehtiin kiireellä ja vieläkin on rempan jäljiltä pieniä tekemättömiä asioita jotka odottavat inspiraatiota. Päätin nauttia joulusta hyasinttien jo kuoltua ja kranssien kuivuttua. Ensi jouluna viimeistään, ja silloin nautin sitten tämänkin joulun edestä!

Kotiin paluu remontin päätyttyä oli taianomaista. Muutamat päivät hääräsin yötä myöten siivoten kaappeihin laskeutunutta remottipölyä, ommellen vessaan verhoja ja sisustaen, somistaen, nauttien kotona olemisesta ja tekemisen riemusta :) Jouluna olo olikin sitten sen mukainen...en tahdo vieläkään jaksaa aamuisin nousta sängystä järkälemäisen mahani kanssa. Tosin osasyynä tähän saattaa olla myös hienoisessa laskussa oleva hemoglobiini.

Kamerakin jouluna tahtoi miltei unohtua ikkunalaudalle, mutta muutamia tunnelmakuvia silti sain ikuistettua. (Jopa yksi kuvista on otettu oman kodin tunnelmasta aatonaattona.) Aino oli innoissaan joulusta, ja se oli minun jouluni suurin asia. Nähdä oman pienen lapsen riemu ja touhu vaikkei vielä koko joulusta paljoakaan ymmärtänyt.

Palaan remontin aikaisissa kuviassa, sekä valmiiden tilojen kanssa ensi kerralla. Siihen saakka koitan saada ne muutamat tekemättömät asiat vielä tehtyä ;)

Aino onnettarena

Niin on viikot vierineet. Ollaan asuttu täällä anopin luona nyt 3 viikkoa ja tuntuu kuin juuri oltaisiin vasta tultu.
Elämä menee ihan mukavasti, mutta minä kärsin edelleen levottomista yöunista ja valtavasta KOTI-IKÄVÄSTÄ! Mutta rempan eteneminen on aikataulussa, joten...

Eilen päättyi kranssiarvonta ja pidimme illalla Ainon kanssa arvontahetken :) Ensin ajattelin että tokihan Aino nostaa kiposta yhden lipukkeen joka on sitten voittaja...vaan Ainopa päätti ottaa kerralla puoli kourallista lipukkeita ja viskasi ne maahan :D No jäljelle jäi taktiikka- se lipuke mikä kulhon pohjalla on viimeisenä on voittaja. Lipukkeessa luki: AnnaRiikka :)

Otatko minuun sähköpostitse yhteyttä, niin saadaan kranssi lähtemään kohti uutta kotia :)
Mukavaa alkanutta viikkoa!

Epätavallista elämää

Hellurei!

Otsikkoni kuvastaa elämää täällä ei kotona-vieraassa kodissa :) olemme asuneet täällä suuren suuressa, vanhassa ja kauniissa puutalossa nyt kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko meni siinä että Aino nukkui yönsä levottomasti, putoili suojaamattomista portaikoista useita kertoja ja kaikki oli muutenkin ihan hukassa! Pienen lapsen kanssa tämä on ollut hyvin stressaava ja ei niin mieluinen kokemus.
Nyt kun Aino nukkuu yönsä taas hyvin ja kaikki on muutenkin asettuneet jotenkuten, olen minä alkanut pelätä täällä. Joo, mielikuvitukseni narisevassa, paukkuvassa ja vieraassa talossa alkaa laukata iltaisin liiankin lujaa- silloin siis kun mieheni on yön töissä.

Mitään jouluun liittyvää en toistaiseksi ole voinut kranssien lisäksi tehdä. Sormet syyhyävät siirtelemään ja järjestelemään anopin kalusteita ja tavaroita, mutta saavat kuitenkin (ainakin toistaiseksi) olla paikoillaan :D Ompelu juttujakin olisi mielessä mutta kankaat ovat kotona.

Mahanikin kasvaa sellaisella vauhdilla, että suuremmat tekemiset saavatkin vähitellen unohtua. Mutta silti mieleni on haikea, ellen ehdi tänä vuonna laittaa joulua omaan kotiimme lainkaan...
Jos kuitenkin kaikki rempan suhteen menee hyvin ja pääsemme aikataulun mukaisesti takaisin kotiin, ehdin ehkä jotain :) Tällä haavekuvalla mennään päivä kerrallaan ja odotellaan kuumeisesti näiden rapakelien loppumista!

Oman kodin tunnelmakuviin...kaunista viikon jatkoa jokaiselle :) Muistahan osallistua alla olevaan arvontaan, vielä muutama päivä aikaa.

Joulufiiliksissä kranssiarvontaan...

Heipat täältä kaaoksen keskeltä ;) Meidän kylppäriremontti on alkamassa tämän viikon aikana, ja me aletaan pikkuhiljaa roudata perheen tavaroita kohti evakkopaikkaamme Ainon mummun luo. Uusia lavuaareja ja hanoja on laatikoissa keskellä lattiaa, pyykkiä kuivumassa, kassit puoliksi pakattuina...en tykkää yhtään tästä puuhasta, mutten silti jaksa millään odottaa miten ihana fiilis on tulla kuukauden kuluttua takaisin kotiin :)

Tänään olimme myös rakenneultrassa, jossa selvisi että aavistukseni pojan tulosta on totta! Kaikki oli muutenkin niinkuin pitää, ja kyllä se vaan kummasti antaa taas voimia kun ei tarvitse huolia onko kaikki sittenkään hyvin...

Eilen minulla olikin pitkästä aikaa oikein joulufiilis päällä, kun tein valmiiksi tämän joulun ensimmäiset kranssit. Ne lähtevät uuteen kotiin postin mukana huomenna, ja varsinainen kranssipajani aukeaa meidän evakkopaikassamme hyvin pian :) Aurinkokin eilen paistoi, ja innostuin kuvailemaan tietämättä tänään olevasta kaaoksesta yhtään mitään ;)

Ajattelin myös siinä samalla, että nyt on hyvä laittaa pystyyn jo perinteeksi muodostunut kranssiarvonta :) Jättämällä kommentin tämän postauksen alle olet mukana arvonnassa, jossa voittajalle lähtee ihana kranssi punavalkoisella nauhalla varustettuna :) Arvonta suoritetaan Ainon avustuksella 25.11.
Ihanaa viikkoa, lunta odotellessa...

Valkoista...

tänne meille tuli talvi sitten perjantaina :) Lunta oli tullut yön aikana ainakin 5cm. Aino oli aamulla ihmeissään, kun ei pikkuinen lumesta mitään muistanut. Uskaltautui sitten kuitenkin lumen sekaan, eikä se hassumpaa ollutkaan ;)

Tämä kirjoitteluni tänne blogiini on ollut jälleen kerran aika vähäistä, vaikka oikeasti tarkoitukseni oli petrata asian kanssa! No mutta jos selitykseksi käy, että meille tulee kevätvauva niin ehkä ymmärrätte ;) Olen juuri toipunut kaameasta alkuväsymyksestä sekä pahoinvoinneista. Elämä pienen Ainon ja kasvavan masun kanssa on ollut jokseenkin haasteellista ainakin välillä, mutta nyt tosissaan tuntuu että vointini on jo todella hyvä :)
 Ollaan keskitytty viime aikoina siihen mihin voimat ovat riittäneet. Kotona on helpompi kuin reissussa, mutta välillä pieni herkutteluhetki kaupungilla piristää viikkojamme :) 

Pesänrakennusviettini on ollut valoillaan jo kuukauden verran...lastenhuone on viimein saatu sopivaksi kahdelle, ja kaikkea muutakin on möbleerattu, käännetty, väännetty, ommeltu ja suunniteltu. Kylpyhuoneremonttikin alkaa viikon kuluttua, Viimein! Kotonamme on käynyt kalustekato, sillä kaikki lisätila on pian todellakin tarpeen :) Huutiksessa on jos jonkinlaista ihanaa tarjolla...käykäähän kurkkimassa linkin kautta.

Aikomukseni on tästä kaikesta huolimatta jatkaa blogissani, mutta aika ja inspis on aika-ajoin kortilla. Ensi kerralla aion kuitenkin esitellä valmiin lastenhuoneen, kunhan saan sieltä vielä yhden pöydän myytyä tieltä pois ;)

Palaamisiin rakkaat <3 p="p">

Joulukransseja tänäkin vuonna :)

Näin lokakuun toisen päivän kunniaksi onkin tosi fiksua alkaa puhumaan joulusta ;) Vettä sataa ja on niin syksy kuin vain voi syksy olla!

Mutta koska muutamat teistä ihanat lukijani olette jo joulukransseja kyselleet, ajattelin siksi ilmoittaa että tänäkin vuonna aukeavat ovet kranssipajallani marraskuun aikana :) Otan jo nyt vastaan ennakkotilauksia, ja toivoisinkin että kaikki tilaukset tulisivat viimeistään joulukuun alkuun mennessä. Tämä siksi, että sen jälkeen materiaalien saanti vaikeutuu.

Homma menee kuten aiempinakin vuosina. Materiaali on buxus; ihana kaunis, muhkea ja jouluinen :) Kestää hyvin sekä sisällä että ulkona. Koon saat valita itse, ja hinta määräytyy sen mukaan. Nauhatoiveita saa esittää ja yritän toteuttaa kaikkien toiveet parhaani mukaan :)

Laitahan meiliä jos innostuit: adaochemil@gmail.com

Aarteita...

Täällä meillä päin on tapahtunut viime postauksen jälkeen yhtä sun toista. Miniläppärini meni totaaisesti rikki Ainon avustuksella :( Ollaan oltu melkein viikko Ainon kanssa kipeinä ja voimat on kyllä ihan tipotiessään. Tänään on ehkä hieman parempi päivä, kun sain ensin raahattua ruhoni perheen kanssa kauppaan.

Eilen mies oli töissä, joten minun piti jaksaa ulkoilla ja touhuta koko päivä Ainon ja Elmerin kanssa. Onnistuihan se- särkyläkkeiden voimin :) Aurinko paistoi ja me myös vähän innostuttiin Ainon kanssa kuvailemaan. Leivottiin me myös kauralastuja extra rusinoilla ja paistettiin herkullista uunilohta :)

Kuvat kertokoon nyt meidän syksyisistä touhuistamme :) esittelemme teille myös nyt ne minun aarteeni sieltä hämeenpuiston ihanasta antiikki sisustus-tapahtumasta: Ikivanha pottakaappi jonka rapsutin heti samana iltana paksusta maalikerroksesta. Arvoitukseksi jää, maalaanko siihen ohuehkon pellavaöljymaali kerroksen, vai jääkö hän tällaiseksi. Toinen löytöni on mustavalkoinen hurmaavan kaunis vanha kermanekka. Kyllä on kattaus kohdillaan kun maitoa teehen saa tuosta kaunottaresta kaataa ;)

Pysykäähän terveinä, vaikka ilma  onkin lämmin on se pelottavan petollinen!

Nytkö se syksy saapui

Menneenä viikonloppuna oli niin lämmintä ja aurinkoista, että tämän päiväinen koleus meni ihan luihin ja ytimiin. Sieltä se syksy taisi saapua, niinhän me telkkarissa povaavat :)
Menneenä viikonloppuna olin myös käymässä hämeenpuiston UPEILLA sisustus-antiikki-lifestyle-markkinoilla (nimike saattaa olla hieman epäjärjestyksessä mutta jotain sinne päin). Tapahtuma oli järjestetty ihan viimeisen päälle, ilma suosi ostostelijoita ja aarteita kyllä löytyi. Omani esittelen ensi kerralla ;)

Paljon muuta ihmeellistä en sitten viime aikoina olekaan tehnyt. Tulevana lauantaina on siskoni häät, ja kaason virassa olen jännännyt, järjestellyt, laittanut pystyyn polttarit, askarrellut ja muuten vaan ressannut sitä :) Päivästä tulee ikimuistoisen upea, siitä olen varma. Paistoi se aurinko tai ei.

Aino kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Menohirmu, koheltaja, touhottaja, vauhtimato...mitä näitä nimiä nyt rakkaalla lapsella onkaan ;) Tämäkin aamu alkoi sillä, että juuri kävelemään oppinut neito mukkasi päin pöydänjalkaa ja nyt koko yläien on aivan musta, onneksi sentään verenvuoto lakkasi aamupäivän aikana :/ Menevälle sattuu ja tapahtuu, tällaista meillä nykyään.

Kesään on mahtunut melko vähän, mutta silti niin paljon! Häät kruunaavat kaiken <3 p="p">Toivon ihanaa syksyistä ja aurinkoista viikkoa kaikille teille :)

Etsimme uutta kotia...

Siis meidän perhe ei etsi, vaan seuraavissa kuvissa olevat kalusteet etsivät! En ymmärrä miten olenkin saanut ahdettua kaiken tämän tänne pieniin ahtaisiin huoneisiimme. Nyt ahdistus senkun vaan kasvaa, ja olisin kyllä onnellinen jos löytäisivät uuden kodin tätä kautta :)

Täällä vallitsee hyvin kuuma ja painostava, päänsärkyä aiheuttava ukkosta enteilevä sää. Siitä huolimatta aiotaan nauttia sunnuntaista puuhaillen sisällä ja ulkona. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille :)

                                      UPEA Suuri nurkkakaappi alkuperäisessä ulkoasussaan MYYY! sekä Myöhäisbarokkituoli.

                                             Uusvanha Gripsholmtuoli muhkeilla pehmusteilla sekä ikivanha karttapallo MYYTY!.

                                            Vanha tinainen terriini MYYTY! Musta työpöytä.

Vanhassa tehdasrakennuksessa...

Tänä aamuna aurinko paistaa. Kyllä vaan on ihanaa aloittaa päivänsä tällaisena kirkkaana säkenöivänä, kuin sellaisena harmaana tasapaksuna tihkukelinä.
Isi lähti aamulla työvuoroon joten meillä on taas Ainon kanssa tyttöjen päivä ;)

Jossain välissä olisi tarkoitus saada valittua parhaat otokset Ainon 1-vuotiskuvista, joista sitten lähtee tilaus eteenpäin.
Olimme nimittäin pari viikkoa sitten Piritta Lipiäisen UPEALLA studiolla lempäälässä, vanhassa tehdasrakennuksessa. Miljöö yksistään oli niin kaunis, ettei ihme että yliväsynyt pikkuneitimme viihtyi siellä hurjan hyvin. Nähtävää ja rekvisiittaa oli niin paljon, että sinne olisi mieluusti jäänyt varmaan vaikka koko päiväksi ;)

Oli uskomatonta, miten Piritta osasi käsitellä 1-vuotiasta väsynyttä lasta!! Välillä koitettiin monet konstit, välillä mikään ei oikein onnistunut, mutta kuvista tuli taivaallisen kauniita. Herkkyys ja ammattitaito välittyy mielestäni näistä otoksista, ja olemme kyllä hurjan iloisia näin kauniista työstä. Kuin taideteoksia...

Auringonpaistetta

Ompas siitä taas kulunut viikkoja kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Pahoitteluni siitä. Tarkoituksenani on totisesti petrata tämän blogin kanssa, nyt kun mieheni on takaisin kotona ja minulla omaa aikaa sen myötä. Ja olen minä kyllä nauttinut, niin paljon kuin klo.6 aamuisin heräävän pienen oman tahtonsa löytäneen lapsen kanssa vaan voi :D siitä vapaa-ajasta nimittäin...

Näiden kuluneiden viikkojen aikana meillä on ollut kaikenlaista menoa ja meininkiä. Oli juhannus jolloin Aino oli kipeänä ja todella kiukkuisena. Oli myös ikkunanmaalaus-setä, joka taikoi ruskeista kamalista ikkunoistamme valkoiset, ja ah niin kauniit! Ihan kuin jokaisesta huoneestamme olisi viety jokin suuri ja raskas kaluste pois, niin avaraa ja valoisaa tuli tilalle. En ole raaskinnut edes laittaa alakertaan lainkaan verhoja :)

Sitten olikin Ainon 1-vuotissynttärit. Kävi rakkaita vieraita ja tarjolla oli kesäisiä herkkuja. Syntymäpäiväsankari juhli minun vanhassa mekossani, jossa itse juhlin kun täytin 1 vuotta :) Aino oli onnessaan vieraista ja kaikesta saamastaan huomiosta. No joo, olihan ne lahjatkin aika mieluisia :D Illalla tirautin kunnon itkun, kun tajusin että meidän pieni vauvamme on jo vuoden vanha!! PIan kävellään jo ilman tukea ja kutsumanimi vaihtuu taaperoksi...suuria tunteitahan se herättää, eikä kaikkia tunteita voi edes ymmärtää. Ihmeellistä tämä äidinrakkaus <3

Nuorin siskoni pääsi sitten seuraavana päivänä ripille. Joten juhlittu on, ja herkuteltu jos jonkinlaisia kakkuja ja piirakoita :)
Viimeisin projektimme kuitenkin on takakuistimme "remppa". Olin NIIN kyllästynyt noin 5 neliön laudoitukseemme, joka oli tummunut, likaantunut ja näytti lähinnä mädältä. Se alue oli täysin avoin, ilman mitään mitä katsoa tai mitään mitä siinä voisi tehdä. Alla näette kuvan lopputuloksesta, olemme kyllä varsin tyytyväisiä :)

Kuvakollaasini kertokoon tunnelmia viikkojen varrelta. Nyt odotan ukkosta, jotta pääsisin tästä painostavasta päänsärystä eroon :) Kaunista alkavaa viikkoa, palaamisiin.

KESÄ

Ompas viikot vierineet viime postauksesta. Kaikkea touhotusta tosin on kyllä ollutkin, toisina viikkoina enemmän, toisina vähemmän. Aino on ottanut kauhean suuria harppauksia kehityksessään myös viime viikkoina. Hän nousi yhtäkkiä seisomaan tuen varaan, sitten alkoi konttaus ja nyt hän jo kävelee tuen varassa. Uusi sana äitin rinnalla on kakka, joka kauniisti kaikuu kodissamme lähes jatkuvasti.

Mitäs muuta, miehestäni tuli sitten tosissaan virallisesti pelastaja viime perjantaina :) Pääsimme sen kunniaksi ystäväpariskunnan kanssa juhlimaan, kun äitini tuli hoitamaan Ainoa ja Elmeri pääsi sedän huomaan. Täytyy sanoa että kotiäidin hektisessä, univelallisessa arjessa koko yön aina aamuun asti kestänyt juhliminen tuntui muutaman päivän! Onneksi tätä ei tarvitse harrastaa usein, hih. Mutta minulla oli NIIN hauskaa, että kaikki ylimääräinen univelka joka siitä muodostui oli sen arvoista. Ja laatuaika miehen kanssa, olen sanaton.

Oikea arki perheenä on siis alkanut! Olen ihan sekaisin siitä että minua on joku aina auttamassa, joku joka sotkee kaikki rutiinit jotka vaivalla sain rakennettua. On syli johon voi käpertyä itkemään ja nauramaan. Kestää hetken että tilanne tasoittuu, mutta onhan tämä nyt luksusta :))

Olen ehtinyt myös hieman sisustella, askarrella nukkekodin kimpussa, käydä lenkillä kun siltä on tuntunut ja käydä jopa kaupassa, yksin :) Lupailin joitain sisustuskuvia, ja lähes kaikki epäonnistuivat tämän synkän päivän takia. Ensi kerralla ehkä ;) Sateista viikonloppua kaikille teille :D

Elämän kevät

On ollut aikamoinen kevät...lähipiirissä on ollut synkkiä aikoja käsillä. Toivottavasti vaikkapa alkava kesä saisi parannusta tähän asiaan. Toivon!

Meillä meno silti sen kun vaan jatkuu! Aino on oppinut heiluttamaan, taputtamaan ja toinen hammas puhkeaa alas ihan justiinsa :) Nimipäiviäkin Aino vietti torstaina, ja oli hurjan kivaa kun kävi monta kahvittelijaa :) Allergia rintamalla sensijaan ei mitään parannusta ole, peruna ei uuden kokeilun jälkeen sovi lainkaan! Välillä löytyy sopivia ruokia, ja sitten tuleekin taas takapakkia. Onneksi tähänkin on jo totuttu. Oikeastaan nämä viikot olis olleet vähän tylsiä jos en olisi joutunut koko ajan miettimään ja syynäämään erilaisia oireita, ihottumia ja niiden leviämisiä. Soitellut allergialääkäriltä toiselle ja kysellyt uusia vinkkejä. No, huvinsa kullakin jos näin voi sanoa ;))

Vappukin meni, ja Ainon vappupallo löysistyy. siitä seurasi hupia pariksi päiväksi kunnes se unohtui. Käväisimme myös Ruotsissa juhlimassa miehen tädin synttäreitä. Siellä oli kevät jo pidemmällä kuin täällä. Kaikenlaista on tapahtunut myös täällä kotona sisustuksen suhteen. Kauhea sisustus ja järjestysvimma on jatkunut jo useamman viikon, kuten joka kevät :) Minä sitten RAKASTAN sitä tunnetta ;) Ensi kerralla seuraa kuvia siis täältä...

Miehen koulu loppuu  2 viikon kuluttua. Ajatelkaa, olen odottanut sitä 1,5 VUOTTA!! Ja nyt kun se on ihan käsillä, on minua alkanut hieman jopa pelottaa että millaista se arki sitten on. Miten sopeudumme minä, Aino sekä Elmeri. Elämään ilman miestä kahden lapsen kanssa tottui vähitellen, ja vasta hetken on arki rullannut sujuvasti näin. Ja nyt uusi suuri muutos. Toivottavasti se sujuisi hyvin :)

Huomiseksi on luvattu kaunista, aurinkoista Äitienpäivää. Minun ensimmäiseni <3 Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan viettää sen. Juhlista suurin, vaikkakin se on joka päivä!
Kaikille Äideille ihanaa huomista :)

Viikon varrelta

Pääsiäisenä mies oli kotona kokonaiset 4 päivää, luksusta! Oltiin melkein koko ajan menossa, sillä kutsu oli tullut päivälliselle anopin (inhoan tuota sanaa mutta  kun se on niin paljon hempompi kuin mieheni äiti) luo sekä siskoni perheen luo Vaasaan :) Mukavaa oli, vaikkakin Aino otti Vaasasta mukaansa  kevät-flunssan :( Olinpa sitten itsekin muutaman päivän aika töttöröö, mutta onneksi ei kuume noussut korkealle!

Viimeisen viikon ajan olen ollut ihan järjettömässä luovuuden tuska-tilassa :) Se tarkoittaa minulla sitä, että sormet syyhyää ja jotain luovaa on PAKKO saada tehdä! Sitten tuskailen että mitä oikein keksisin. Helpotus tulee, kun saan jotain oikeasti aikaiseksi :) Tapetoinpa sitten "tuskissani" pääsiäisenä vihdoin eteisen ison seinän, ja siitä tuli hieno vaikka olikin eka kertani. Ainokin auttoi, tottakai! Tein pääsiäiskransseja takapihan risuista, ja eilen rapsutin vanhan pöydän neljästä maalikerroksesta, pesuhuoneessa :D Tarvitsisin kipeästi jonkun verstaan, mutta kun himo iskee on pakko alkaa töihin...

Tämä on kuin raskauden aikainen pesänrakennusvietti :) Mutta en ole raskaana, ja tulinkin siihen tulokseen että se on vaan tämä kevät! IHANAA.

Yhden kuvan pikkuruiset antiikkinuket ovat synttärilahja itselleni. Ja ihana kakku jonka tein eilen, on rahka-juustokakku. Oikea makujen sinfonia sanon minä!
Toivottavasti alkava viikko on myös yhtä tuskainen luovuuden suhteen ;) Aurinkoa kaikille!