Etsimme uutta kotia...

Siis meidän perhe ei etsi, vaan seuraavissa kuvissa olevat kalusteet etsivät! En ymmärrä miten olenkin saanut ahdettua kaiken tämän tänne pieniin ahtaisiin huoneisiimme. Nyt ahdistus senkun vaan kasvaa, ja olisin kyllä onnellinen jos löytäisivät uuden kodin tätä kautta :)

Täällä vallitsee hyvin kuuma ja painostava, päänsärkyä aiheuttava ukkosta enteilevä sää. Siitä huolimatta aiotaan nauttia sunnuntaista puuhaillen sisällä ja ulkona. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille :)

                                      UPEA Suuri nurkkakaappi alkuperäisessä ulkoasussaan MYYY! sekä Myöhäisbarokkituoli.

                                             Uusvanha Gripsholmtuoli muhkeilla pehmusteilla sekä ikivanha karttapallo MYYTY!.

                                            Vanha tinainen terriini MYYTY! Musta työpöytä.

Vanhassa tehdasrakennuksessa...

Tänä aamuna aurinko paistaa. Kyllä vaan on ihanaa aloittaa päivänsä tällaisena kirkkaana säkenöivänä, kuin sellaisena harmaana tasapaksuna tihkukelinä.
Isi lähti aamulla työvuoroon joten meillä on taas Ainon kanssa tyttöjen päivä ;)

Jossain välissä olisi tarkoitus saada valittua parhaat otokset Ainon 1-vuotiskuvista, joista sitten lähtee tilaus eteenpäin.
Olimme nimittäin pari viikkoa sitten Piritta Lipiäisen UPEALLA studiolla lempäälässä, vanhassa tehdasrakennuksessa. Miljöö yksistään oli niin kaunis, ettei ihme että yliväsynyt pikkuneitimme viihtyi siellä hurjan hyvin. Nähtävää ja rekvisiittaa oli niin paljon, että sinne olisi mieluusti jäänyt varmaan vaikka koko päiväksi ;)

Oli uskomatonta, miten Piritta osasi käsitellä 1-vuotiasta väsynyttä lasta!! Välillä koitettiin monet konstit, välillä mikään ei oikein onnistunut, mutta kuvista tuli taivaallisen kauniita. Herkkyys ja ammattitaito välittyy mielestäni näistä otoksista, ja olemme kyllä hurjan iloisia näin kauniista työstä. Kuin taideteoksia...

Auringonpaistetta

Ompas siitä taas kulunut viikkoja kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Pahoitteluni siitä. Tarkoituksenani on totisesti petrata tämän blogin kanssa, nyt kun mieheni on takaisin kotona ja minulla omaa aikaa sen myötä. Ja olen minä kyllä nauttinut, niin paljon kuin klo.6 aamuisin heräävän pienen oman tahtonsa löytäneen lapsen kanssa vaan voi :D siitä vapaa-ajasta nimittäin...

Näiden kuluneiden viikkojen aikana meillä on ollut kaikenlaista menoa ja meininkiä. Oli juhannus jolloin Aino oli kipeänä ja todella kiukkuisena. Oli myös ikkunanmaalaus-setä, joka taikoi ruskeista kamalista ikkunoistamme valkoiset, ja ah niin kauniit! Ihan kuin jokaisesta huoneestamme olisi viety jokin suuri ja raskas kaluste pois, niin avaraa ja valoisaa tuli tilalle. En ole raaskinnut edes laittaa alakertaan lainkaan verhoja :)

Sitten olikin Ainon 1-vuotissynttärit. Kävi rakkaita vieraita ja tarjolla oli kesäisiä herkkuja. Syntymäpäiväsankari juhli minun vanhassa mekossani, jossa itse juhlin kun täytin 1 vuotta :) Aino oli onnessaan vieraista ja kaikesta saamastaan huomiosta. No joo, olihan ne lahjatkin aika mieluisia :D Illalla tirautin kunnon itkun, kun tajusin että meidän pieni vauvamme on jo vuoden vanha!! PIan kävellään jo ilman tukea ja kutsumanimi vaihtuu taaperoksi...suuria tunteitahan se herättää, eikä kaikkia tunteita voi edes ymmärtää. Ihmeellistä tämä äidinrakkaus <3

Nuorin siskoni pääsi sitten seuraavana päivänä ripille. Joten juhlittu on, ja herkuteltu jos jonkinlaisia kakkuja ja piirakoita :)
Viimeisin projektimme kuitenkin on takakuistimme "remppa". Olin NIIN kyllästynyt noin 5 neliön laudoitukseemme, joka oli tummunut, likaantunut ja näytti lähinnä mädältä. Se alue oli täysin avoin, ilman mitään mitä katsoa tai mitään mitä siinä voisi tehdä. Alla näette kuvan lopputuloksesta, olemme kyllä varsin tyytyväisiä :)

Kuvakollaasini kertokoon tunnelmia viikkojen varrelta. Nyt odotan ukkosta, jotta pääsisin tästä painostavasta päänsärystä eroon :) Kaunista alkavaa viikkoa, palaamisiin.