Oma koti kullan kallis

Päästiinhän me viimein omaan kotiin :) Mutta vain pari päivää ennen kuin lähdimme jälleen kimpsujen ja kampsujen kanssa joulun viettoon sinne, missä vietimme remontin aikaista elämää. Joulu ei tänne kotiin juurikaan ehtinyt laskeutua...vain muutama hyasinttiasetelma ja joulukranssi kertoivat joulun olevan, mutta muutoin kaikki tehtiin kiireellä ja vieläkin on rempan jäljiltä pieniä tekemättömiä asioita jotka odottavat inspiraatiota. Päätin nauttia joulusta hyasinttien jo kuoltua ja kranssien kuivuttua. Ensi jouluna viimeistään, ja silloin nautin sitten tämänkin joulun edestä!

Kotiin paluu remontin päätyttyä oli taianomaista. Muutamat päivät hääräsin yötä myöten siivoten kaappeihin laskeutunutta remottipölyä, ommellen vessaan verhoja ja sisustaen, somistaen, nauttien kotona olemisesta ja tekemisen riemusta :) Jouluna olo olikin sitten sen mukainen...en tahdo vieläkään jaksaa aamuisin nousta sängystä järkälemäisen mahani kanssa. Tosin osasyynä tähän saattaa olla myös hienoisessa laskussa oleva hemoglobiini.

Kamerakin jouluna tahtoi miltei unohtua ikkunalaudalle, mutta muutamia tunnelmakuvia silti sain ikuistettua. (Jopa yksi kuvista on otettu oman kodin tunnelmasta aatonaattona.) Aino oli innoissaan joulusta, ja se oli minun jouluni suurin asia. Nähdä oman pienen lapsen riemu ja touhu vaikkei vielä koko joulusta paljoakaan ymmärtänyt.

Palaan remontin aikaisissa kuviassa, sekä valmiiden tilojen kanssa ensi kerralla. Siihen saakka koitan saada ne muutamat tekemättömät asiat vielä tehtyä ;)