ONNEA

Me olimme ennen joulua kipeinä, ja joululahjaksi saimme mahataudin joka on nyt tehokkaasti kiertänyt kaikki muut paitsi minut. Nähtäväksi jää, millaisen Uuden vuoden aloituksen meikäläinen tänä vuonna saa...

Ollaan siis majailtu kaikki välipäivätkin kotosalla. Lapsilla alkaa aika käydä pitkäksi ja minäkin mielelläni menisin vaikka töihin :D

No, jos jotain hyvää tästäkin pitää keksiä niin koti on tullut siivottua jokaista nurkkaa ja petivaatetta myöten. Myös pyyhkeet ovat kivasti päässeet tehopesuun ja pesukone laulanut meidän iloksemme ;)

Tänään laitetaan hyvää ruokaa, mennään saunomaan ja yritetään vaan nautiskella. Onnellista Uutta Vuotta teille kaikille <3 alkava="" armollisempi="" ett="" hieman="" minun="" olisi="" p="" perheelleni.="" toivon="" vuosi="">

Joulun taikaa

Täällä istun kynttilämeren vierellä, ihastellen tätä jouluista tunnelmaa joka saa minut aina vain uudelleen ja uudelleen muistamaan miksi joulu on niin ihmeellinen. En tarvitsisi mitään muuta kuin tämän. Lasten jännityksen ja riemun lisäksi.

Lapset ovat molemmat kipeinä, univelkaa on kertynyt. Lahjat on pakattu, jouluviemiset valmiina. Huomenna menen vielä töihin toivottamaan viime hetken jouluostoksia tekeville ihmisille hyvää joulua. Sitten tahdon levätä ja nauttia!
Käydä viemässä kynttilän isälleni...ja tänä jouluna tahdon myös joulukirkkoon hiljentymään.

Toivon teille kaikille ihanille rauhallista ja tunnelmallista Joulua!

Joulu on jo ovella

Tänään aurinko on hellinyt meitä. Eilenkin se teki samoin. Vettä on satanut enemmän kuin tarpeeksi mutta minun joulutunnelmani on niiiiin katossa, että edes harmaus ja vesisade eivät lannista minua enään :)
Kaikki kranssitilaukset ovat melkeinpä jo lähteneet maailmalle, ja tuntuu että joulu on jo ihan ovella...

Kotia ollaan laitettu joulua varten, mitenkäs muutenkaan! Minä en ole mikään tonttu-ihminen, enkä pahemmin kaipaa kuustakaan sillä sellainen ei meille mahtuisi. Sensijaan hyasintit, amaryllikset ja jouluruusut, sekä omatekemät kranssit ja kynttilät tuovat sen kaikista hartaimman joulutunnelman meidän kotiimme. Vaikkakin lastenhuoneessa tontut kyllä kurkkivat siellä täällä...

Lasten kanssa ollaan leivottu pullaa, torttuja, suklaakakkua ja pipareita joten ehkä ne herkut kuuluvat aika pitkälti myös meidän joulun odotukseemme. Eikai joulu voisi tullakaan ilman jouluisia tuoksuja, eihän?

Odottelen vielä ennen joulua ison kalustekuorman saapumista Ruotsista, joten tällä tontulla puuhaa riittää vielä. Mutta mikäs sen ihanampaa olisikaan kuin tässä tunnelmassa alkaa puuhastelemaan kauniiden juttujen parissa.

Ihania puuhasteluja ja Jouluisia tunnelmia teidän kaikkien sydämiin. Niin ja hyvää Lucian päivää <3 br="">

Marraskuussa

Moikat täätä lumen ja valkeuden keskeltä! Kyllä tätä on odotettu. Paljon!
Aamulla herätessämme ulkoa sisälle tulviva valkoinen valo pakotti minut nappaamaan kameran laatikosta ennen töihin lähtöä.
Meidän muuttunut makuuhuone on ollut valmiina jo pitkään, ja minun on pitänyt sitä esitelläkin mutta harmaus ja pimeys ei ole inspiroinut lainkaan kuvaamiseen ennen tätä.

Tapetti on siis onnellisesti seinässä, ja se tuo huoneeseen ihanaa Rokokoon tunnelmaa. Ompelin saman tyylisestä 1700-luvun jäljitelmäkankaasta pari tyynynpäällistä sängylle, jotka sointuvat tapetin kanssa hienosti. Muuten huone on vaalea, verhotkin vaihtuivat ainakin toistaiseksi paksuun pellavalakanaan!
Uusi valaisin muutti makuuhuoneeseen vielä tunnelmaa tuomaan olohuoneestamme, sillä sinne löysin viimeinkin uuden kristallikruunun.


Muutoin meidän kotiin on joulu hiipinyt pikkuhiljaa. Aino (ja vähän myös Elmeri) on auttanut minua innokkaasti kranssien tekemisessä ja nyt saimme luntakin joten kyllä tästä ihanasta tunnelmasta täytyy nyt nauttia oikein kunnolla. Nauttikaa tekin :)

Marraskuussa arvotaan!

Marraskuun moikat!

Lunta ei näy eikä kuulu, ja ilmakin on aika lämmin vuodenaikaan nähden mutta tiedättekös- minulla on jo ihan jouluinen mieli. Olen hankkinut jo joululahjoja, keitellyt useammat glögit, paistanut joulutorttuja ja ostanut joulupipareitakin :) Tänään löysin ikeasta amarylliksiä ja kranssipajan vihreys on ehkä se suurin tekijä tässä hommassa. Ensimmäiset kranssit ovat jo lähteneet kohti uusia koteja, ja hyvillä mielin jatkan niiden kanssa puuhailua :)

Koska nyt eletään marraskuuta ajattelin, että on aika laittaa kranssiarvonta pystyyn. Kommentoimalla alle ihan mitä tahansa olet mukana yhdellä lipukkeella. Jos linkität blogiisi arvonnan, olet mukana kahdella lipukkeella. Jos kommentoit anonyyminä, laitathan yhteystietoja mukaan :)

Arvonta alkaa nyt, ja onnekas lipuke nostetaan kulhosta viikon kuluttua tiistaina 10.11. Arvonta-aika on heti pikku kakkosen jälkeen kello 18, hehe :)

Hauskaa viikkoa ja onnea arvontaan!

Arvonta suoritettu! Onnekas tällä kertaa oli Maarit joka kommentoi näin: ihania kransseja tuommoinen sopisi meille yhdellä arvalla mukana. Olen yhteydessä Sinuun :)

Kustavilainen soffa

Sunnuntai heipat täältä kynttilän hämyisestä olohuoneestamme. Minun piti kirjoitella jo aamusella ennenkuin lähdin töihin, mutta enpäs sitten ehtinytkään.
Aamuinen aurinko oli niiiiin kaunis tänäänkin, että tartuin pitkästä aikaa kameraan ja kuvasin teille meidän uutta tulokasta.

Meidän sohva on vuosien varrella vaihtunut useamman kerran. Mietin, että mitäköhän kaikki ajattelevat kun taas menin antiikki-hurmiossani rakastumaan vanhaan puusohvaan ja luovuin näin ollen muhkeasta Howardistamme? Mutta sitten ajattelin että ei mun kannata ajatella. Tämä on mun elämä ja rakastan sitä tällaisena. Pysyn vauhdissa kun saan toteuttaa haaveitani ja intohimoani. En voisi mitenkään olla samanlaisessa kodissa vuodesta toiseen...ehen! Kyllästyn liian nopeaan ja mielihaluni vaihtelevat ihan oman sen hetkisen elämäntilanteen ja fiilikseni mukaan. Vuodenajat vaikuttavat myös hyvin pitkälti miltä kotimme milloinkin näyttää.

Isän kuoleman jälkeen olen jopa päättänyt, että teen sitä mitä haluan jos se vain tekee minut onnellisemmaksi. Nautin siitä mitä osaan, ja siitä että voin sitä tehdä. Lopputulos tällä kertaa on uusi Kustavilainen sohva.
Löysin tämän jo muutama kuukausi sitten Mirantikista. Olimme tuolloin katsomassa Miran ihanassa puodissa kaappia lastenhuoneeseen...ja kuinkas sitten kävikään. No saimme kaapin, ja rakastuin tulisesti sohvaan! En saanut sohvaa mielestäni kotiin tultuamme, ja näin sohvan jo meidän olohuoneessamme. Puhuin sohvasta, ajattelin sitä, olin aivan myyty. Mies tykästyi onnekseni sohvaan myös, eikä minun tarvinnut mitään suostutteluja edes tehdä. Kaupat sovittiin ja saimme viikko sitten sohvan viimein kotiin, kun vanha muutti toisaalle.

Pientä totuttelua uusi sohva on vaatinut, mutta olemme tyytyväisiä. Tunnelma on ihan älyttömän ihana. Juuri sellainen kuin joskus ennen kun meillä oli vanha soffa! Kustavilainen.

On aika kranssien

Ihanaa, aurinkoista lokakuun tiistaita täältä sairastuvalta! Meillä ollaan oltu nyt jo ties kuinka monetta viikkoa enemmän tai vähemmän kipeinä. Vuorotellen ja välillä samaan aikaan. Joku super-virus kenties?

Minua on ilahduttanut kovasti tuo kirkas aurinko, ja kirpsakat aamut. Rakastan syksyä juuri tällaisena!
Onnea olette myös te, jotka olette kyselleet joulukranssien kohtaloa. JA kuten aina ennenkin, myös tänä vuonna kranssipajani aukeaa tämän kuun aikana. Tuskin maltan odottaa sitä tuoksua ja tunnelmaa...

Meininki on sama kuin ennenkin: kransseja saa tilata sähköpostini kautta ja sitä kautta saat myös infoa postituksista ja hinnoista jne. Toiveita saa esittää ja kransseja saa minkä kokoisena tahansa. Mielikuvitus on rajana, sillä käsissäni nykyisin vääntyy jo erikoisemmatkin kranssit, hehe!

Joten ei muuta kuin postia tänne suuntaan: adaochemil@gmail.com

 

Ingelsgården

Moi

Meillä on eletty varsin muutoksellista syksyä,sillä minä innostuin viimeinkin käyttämään jo pari vuotta laatikossa hengailleita tapettirullan jämiä. Jämiä tosiaan, sillä tapetti loppui kaikesta sumplimisesta huolimatta kesken. Meillä on nyt siis valoisaakin valoisampi, osittain tapetoitu makuuhuone ja minä RAKASTAN sitä!

Kävipä niin mainio sattuma, että olin juuri haaveillut makuuhuoneen maalaamisesta ja tapetoinnista. Se jäi ajatuksen asteelle, kunnes pikkusiskoni joka suorittaa kouluansa loppuun ilmoitti tekevänsä tapetointi- ja maalaustöitä ihan ilmaiseksi halukkaille. No innostuinhan minä sitten oitis tästä, sillä oma aikani ei olisi juuri nyt riittänyt moisen projektin tekemiseen.

Lähtökohta makuuhuoneessa oli tumma, joten 3 kerrosta valkoista maalia ensin seiniin ja sitten tapettia päälle. Tapettia ei suinkaan tule jokaiselle seinälle, vain yhdelle isolle. Tämä kyseinen seinä on meidän sängyn päätynä. Vaikka tapetointi on vielä hieman kesken on tunnelma ihan mielettömän hieno!

Tämä on siis Duron UPEA Rokokoo-tapetti Ingelsgården. Tapettia on saatavilla myös sinisellä kuviolla, mutta minua viehätti tässä erityisesti tämä suloinen värimaailma. Tapettia saa tilattua ainakin täältä tampereelta Seinäruusu nimisestä tapetoimisen erikoismyymälästä. Rullahinta on hieman ehkä yli budjetin, varsinkin kun minun piti tilata vielä yksi rulla lisää...mutta lopputulos on niiiiiin kaunis! Hassua miten erilainen koko huone on nyt. En ymmärrä miksi joskus maalasin seinät tumman harmaiksi...

Kiitos Annika-muru hyvästä työstä!Toivottavasti opettajakin on tyytyväinen.

Antiikin janoisten päiväuni!

Moi

Oltiin tuossa pari päivää oman perheen kesken kesäloma reissulla Helsingissä. Itse kärsin koko loman ajan kammottavasta pääkivusta joka johtuu joko jumittuneista niskoista tai jo kaksi viikkoa kestäneestä kesäflunssasta. No osasin minä kuitenkin lomasta nauttia, sitä oli nimittäin odotettu ja aika tavalla! Teki kyllä todella hyvää meille kaikille, vaikka olihan ne päivät pitkiä pienten lasten kanssa mennä ja tulla ihan ilman pääkipuakin. Loman kohokohta taisi olla ikioma kattoterassi asunnossa jossa asuimme. Talo oli rakennettu 1905 ja se oli todella upea. Kylpyhuoneessa oleva iso kylpyamme tarjoili myös ihanat vaahtokylvyt joka ilta.

Toisena lomapäivänämme päätimme mennä Suomenlinnaan. Pääkipuni ei ollut hellittänyt särkylääkkeidenkään avulla mutta yritin sinnitellä. Käveltiin pitkin mukulakivikatuja ja onneksemme löydettiin muutama leikkipuistokin. Lapset söivät jätskit kävellessä. Tutkittiin linnan onkaloita ja kauniita vanhoja rakennuksia. Siellä silmä lepäsi, upea paikka ja ihana vanhojen talojen tuoksu jota yritin imeä itseeni, heh.

Erään linnoituksen jälkeen kuljimme ulkoakin päin upean näköisen kartanon pihapiiriin. Avoimet ovet kertoivat sisällä olevasta Ehrensvärd-museosta. Pelkkä mainos riitti saamaan minut aivan liikutuksen valtaan! Siellä olisi ainutlaatuinen 1700-luvun interiöörimuseo.
Linnoituksen perustajan ja rakennuksen ensimmäisen asukkaan Augustin Ehrensvärdin (1710-1772) mukaan nimetty museo sijaitsee linnoituksen keskusaukion, Suuren Linnanpihan laidalla vuonna 1756 valmistuneessa Komendantin talossa.
 
Jätin miehen lapsineen ulos hengailemaan. (joskin kuvissakin näkyy että oma pieni linnanneitoni saapui äidin seuraksi). Minun oli päästävä katsomaan mitä olin löytänyt! Astelin kiviportaat yläkertaan ja meinasin pillahtaa itkuun. Tämä jos mikä on oikea antiikin janoisten päiväuni. Kuvat kertokoon mitä minä näin. Suosittelen museota ihan jokaiselle antiikin ystävälle. Tunnelma oli huikea !!!

''Uudenvuoden päivänä 1764 muutama ystäväperhe kokoontui kirkonmenojen jälkeen päivälliselle Ehrensvärdin ja hänen rouvansa luo Komendantintaloon. Isäntäväen taloudenhoitajatar ei ollut mikään taitava keittäjä ja siksi Albergan kartanosta tulleet vieraat toivat mukanaan valmiin paistin. Jälkiruoka sitä vastoin oli kertoman mukaan harvinaisen komea. Punssia, bischoffia ja hienoja viinejä oli runsaasti tarjolla ja kuninkaallisia maljoja juotiin musiikin ja laulun säestyksellä. Ehrensvärd itse joi säästeliäästi mutta runsas tarjoilu sai kaikki herrat varsin hilpeiksi.

Puolilta öin siirryttiin illallispöytään, jossa oli tarjolla kylmiä ruokia ja kuumaa kaakaota ja josta noustiin vasta aamuneljältä. Iloinen seurustelu jatkui pelipöydän ääressä. Ehrensvärd ei itse tunnetusti tanssinut, mutta nuoriso, joukossa 18-vuotias Carl August Ehrensvärd, sai pyörähdellä läpi yön. Juhlat päättyivät kello 8 tienoissa aamukahviin ja hyvään aamiaiseen. Amiraali Carl Tersmeden kertoi tilaisuudesta muistelmissaan.

Ruokapöytä on katettu 1760-luvun tapaan ja tarjoilu on edennyt jo jälkiruokaan. Voimme kuvitella, että pöytäseurueelle on tarjoiltu pääruokia: tavanomaiset kaksi tarjoilukertaa, jotka molemmat ovat käsittäneet viisi ruokalajia. Ensimmäisellä kerralla pöydässä on ehkä ollut kinkkua sinappikastikkeen kera, vasikanrintaa, paistettua kalaa, keittoa ja pasteijaa. Toinen kattauskerta on voinut olla lintupaistia, hienoa lihahöystöä, salaattia, mantelikakkua ja omenakompottia.

Pöydän keskellä komeilee sokerileipurin taidonnäyte, juhlava krokaani, ja symmetrisesti asetelluissa kulhoissa on tuoreita hedelmiä, kuivattuja rusinoita ja viikunoita, karviais- ja viinimarjahilloja, kuorimanteleita ja pähkinöitä.''

 

Täällä ollaan!

Aurinkoinen tervehdys! Täällä ollaan, ihan elossa joskin kamalan syysflunssan ja kuumeen kourissa. Taukoni kestikin vähemmän aikaa mitä ajattelin mutta ajatusmaailmani on kokenut niin kovia että tahdon kertoa teillekin missä mennään :) Isäni kuoleman jälkeen olen ajatellut elämää ja itseäni aika monelta eri kantilta. Olen miettinyt ja punninnut erilaisia ajatuksia ja eritoten sitä mikä tässä elämässä todella on tärkeää ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä! Mistä saan nautintoa ja mitä tahdon loppuelämäni tehdä.

Olen saanut kummallista virtaa itseeni tästä kaikesta surun ja aika rajujenkin ajatusten sekamelskasta, sen pahimman kaamoksen jäätyä taka-alalle. Osansa tähän on tietenkin tuonut tuo ihana AURINKO! Olen todella viimeiset 3 kuukautta elänyt vain päivän- joskus hetken kerrallaan. Suru ei lopu ikinä, mutta se muuttaa muotoaan. Se on totta joka sana. Ikävöin iskää usein, varsinkin iltaisin kun pitäisi alkaa nukkua. Katselen senkin päällä olevaa kuvaa ja hymyilen. Joskus itken. Toisinaan olen todella väsynyt puhumaan mistään. Kuitenkin minusta alkaa tuntua siltä että jaksan taas jatkaa ja yksi mikä minua kantaa on tämä blogi.

Olen päättänyt panostaa tähän koska tätähän minä rakastan tehdä! Minun rakkain harrastukseni ja elämäntapani josta olen monet vuodet ollut hieman pihalla. Enkä ole sitä oikeastaan edes ymmärtänyt kuin vasta nyt, kun olen asioita miettinyt.
Yritän pitää tämän lähtökohtaisesti antiikkiin ja sisustukseen painottuvana, mutta pienet apulaiseni vilisevät kuvissa ja teksteissä ilmanmuuta :) Ideoita pursuaa, koti on muokkautunut aika tavalla, ja minulla on teille todella paljon näytettävää kuvien muodossa.

Tästä siis on hyvä alkaa uusin tuulin. Toivottavasti pysytte mukana!

Valkoinen Howard myynnissä!

Tulin piipahtamaan ja sanomaat moikat!
Aurinko paistaa ja syksy on saapunut. Mieli on jo paljon iloisempi, helpottunut.
Olen saanut järkyttävän ison sisustus-kärpäsen jonka vuoksi meidän ihana valkoinen Howard sohvamme on myynnissä. Jos siis olet sellaista vaille, otathan yhteyttä : adaochemil@gmail.com

Sanaton on sydämeni kieli...

Kaksi viikkoa sitten perheemme kohtasi äkillisesti suuren surun. Surun jota ei voi verrata mihinkään muuhun. Olen tämän ajan sisällä itkenyt kilpaa taivaan kanssa, ollut välillä iloinen kauniista muistoista. Olen yrittänyt hukuttaa ajatuksiani johonkin mitä ei kuitenkaan ole. Ikävöinyt niin paljon että sanojakaan ei enää löydy. Hyvästellyt Isäni viimeiselle matkalleen kesän kauneimpana päivänä...

Huomenna yritän palata töihin. Ajatus ei tunnu kovinkaan positiiviselta sillä olen pohjattoman uupunut. Mutta hei, yritän ainakin parhaani ja toivon että se auttaisi minua tämän kaiken keskellä.

Toivon teille kaikille kaunista ja ihanaa kesää. Voi olla, että palaan vasta sitten kun voimani ovat palanneet.
Halauksia!

Kesän korvalla

Minulla on ollut töitä tosi vähän, joten ollaan ehditty nauttia lasten kanssa ihanasta, alkavasta kesästä ihan kunnolla. Kauniit päivät ovat venyneet iltaan asti, ja ulkoilu sekä puistoilu on ollut pääasiallisesti parasta ohjelmaa!

Olen hyörinyt paljon kukkapenkkien ja istutusten parissa, pessyt pyykkiä ja saanut ripustaa ne ulos kuivumaan. Olen juonut kahvit terassilla ja syönyt jäätelöä pihakeinussa. Ihmetellyt ja voivotellut miten hiekkaa ja kiviä ilmestyy sisälle jatkuvasti lisää ja lisää. Sisustanut kotia kesään ja laittanut kalustusta uusiksi. Nähnyt omiakin kavereita enemmän kuin pitkään aikaan. Tehnyt pitkiä kävelyretkiä lasten kanssa ja viettänyt liikuttavaa esikoisen kerhon kevätjuhlaa puutarhassa. Siskoni grilli on ollut meillä "hoidossa" ja sitä ollaan kulutettu ahkerasti. Ollaan ihmetelty hämähäkkejä, lintuja ja muurahaisia. Haisteltu ja vähän maisteltukin voikukkia. Aatu oppi myös menemään Ainolle pieneksi jääneellä potkupyörällä ja voi sitä vauhdin huumaaaa....

Kyllä kesä vaan saa ihmisen onnelliseksi kaikella kauneudellaan ja yksinkertaisilla iloilla joita se meille tarjoaa. Nautitaan!

Vappu toi kevään!

Moikka

Tosiaan, vaikka vappu itsessään oli hieman koleahkon puoleinen oli se silti aika kaunis. Meillä ollaan sairasteltu aikalailla tässä kaiken aikaa vuorotellen mutta päästiin kuitenkin pyörähtämään vapputorilla ja meillä oli vappupäivänä siskon perhe grillailemassa vappuherkkuja. Mukavaa siis meillä oli, kun tauditkin vapuksi laantuivat.

Tänä aamuna aurinko paistoi jo, kun lapset herättivät minut. En tiedä mitään niin ihanaa kuin herätä aurinkoiseen päivään. Silloin tulee heti hirveä into lähteä ulos ja tehdä kaikenlaista. Kevät on tuonut paljon myös ompelua, sisustusta, olen vienyt tavaraa ja vaatetta kirpparille, uffille ja huuto.nettiin. Alkaa se kesä sieltä virallisesti tulla ja se jos jokin on ihanaa! Me ollaan myös melkein joka päivä käyty katsomassa lasten kanssa miten rantavesi on noussut, ja rantakivet jääneet veden alle pikkuhiljaa piiloon. Lapset rakastavat siellä puuhailua...kivien heittely veteen on huippukivaa!

Viikosta on pakko tulla hyvä, sillä meillä on kaikkea kivaa tekemistä luvassa. Aurinkoa teidänkin viikkoonne :)

Pääsiäisenä

Meillä herättiin tänään siihen, että mieheni oli leiponut aamiaisen lisukkeeksi minulle synttärikakkua. Täytyy sanoa että hyvää oli !
Aamiaisen jälkeen sitten alkoikin virallisesti Pääsiäinen, kun kukko oli muninut yläkertaan lapsille yllätysmunat. Koko viikon lapsilla riehunut kuume-flunssa unohtui hetkellisesti ihan täysin! Voi sitä riemua ja tahmaisia pikku käsiä...

Ainon allergian takia meillä perinteiset suklaamunat ovat edelleen kiellettyjen listalla, mutta nämä viime vuonna lapsille askartelemani isot pahvimunat korvaavat kyllä mennen tullen suklaiset. Sisään mahtuu vaikka kuinka monta ylläriä ja siitä riittääkin sitten koko päiväksi suupalaa. Tänä vuonna munan sisään kätkeytyi pupupezit nameineen sekä brunebergin mansikkasuukot ja lakupiiput.

Munat on alunperin ikeasta ostetut räikeän väriset pahvimunat, jotka maalasin moneen kertaan ihan ylimääräiseksi jääneellä seinämaalilla. Kostean maalin päälle liimautui hienosti Beatrix Potterin kauniit kiiltokuvat. Molemmille teeman mukaan omansa.

Toivon teille kaikille mukavaa ja etenkin suklaista Pääsiäistä!

  

Kevät kuulumiset

Moikkamoi!

Meidän Aatu täytti keskiviikkona 2 vuotta. Niin hänestäkin on vaan yhtäkkiä kasvanut iso poika :) Energiaa riittää ja puhetta tulee ihan kunnolla jo! Oma tahto on löytynyt ja nyt meillä on täällä kaksi pientä tättähäärää kertomassa miten mikäkin pitäisi mieluiten tehdä :) Lempileluja Aatulla on tällä hetkellä lego-mopo, ja kaikki mahdolliset kepit. Kyllä, kepit. Paras on siskon keppihevosen keppi jonka Aatu yleensä ottaa viereensä nukkumaankin. Hassuja oivalluksia ja sutkautuksia tulee nyt paljon ja niistä saamme nauttia varmasti vielä kauan. Hauska mutta haastava ikä menossa :) Synttärit vietettiin mukavissa tunnelmissa edellisenä lauantaina. Kivaa oli, ja lapset olivat aivan puhki kemujen jälkeen. Kamera oli pöydällä ja muistin muutaman kuvankin napata, vaan kaikki olivat jokseenkin tärähtäneitä ja hämäriä. Harmittaa!!!!!

Mutta valo ja aurinko on nyt ollut niiin kaunista että olen kuvaillut lapsia enemmänkin ja ajattelin että ehkä se korvaa hämärät synttärikuvat. Ennen kevään tulo ja kauneus on saanut minut puhkumaan virtaa mutta tänä vuonna minusta tuntuu että mennään ihan alamäkeä...ehkä se töiden aloitus viimeistään nyt nousee pintaan ja mehut on jossain ihan muualla.

Toiveikkaana silti uskon ja toivon, että se kevätkärpänen iskee edes vähän ja jaksaisin touhuilla jotain vähän luovempaakin kuin siivous. Tosin nämä muta- ja hiekkakelit ehkä pitävät huolen siitä ettei mihinkään muuhun kuin siivoukseen jääkään aikaa, hehheh.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille!