Aarteita...

Täällä meillä päin on tapahtunut viime postauksen jälkeen yhtä sun toista. Miniläppärini meni totaaisesti rikki Ainon avustuksella :( Ollaan oltu melkein viikko Ainon kanssa kipeinä ja voimat on kyllä ihan tipotiessään. Tänään on ehkä hieman parempi päivä, kun sain ensin raahattua ruhoni perheen kanssa kauppaan.

Eilen mies oli töissä, joten minun piti jaksaa ulkoilla ja touhuta koko päivä Ainon ja Elmerin kanssa. Onnistuihan se- särkyläkkeiden voimin :) Aurinko paistoi ja me myös vähän innostuttiin Ainon kanssa kuvailemaan. Leivottiin me myös kauralastuja extra rusinoilla ja paistettiin herkullista uunilohta :)

Kuvat kertokoon nyt meidän syksyisistä touhuistamme :) esittelemme teille myös nyt ne minun aarteeni sieltä hämeenpuiston ihanasta antiikki sisustus-tapahtumasta: Ikivanha pottakaappi jonka rapsutin heti samana iltana paksusta maalikerroksesta. Arvoitukseksi jää, maalaanko siihen ohuehkon pellavaöljymaali kerroksen, vai jääkö hän tällaiseksi. Toinen löytöni on mustavalkoinen hurmaavan kaunis vanha kermanekka. Kyllä on kattaus kohdillaan kun maitoa teehen saa tuosta kaunottaresta kaataa ;)

Pysykäähän terveinä, vaikka ilma  onkin lämmin on se pelottavan petollinen!

Nytkö se syksy saapui

Menneenä viikonloppuna oli niin lämmintä ja aurinkoista, että tämän päiväinen koleus meni ihan luihin ja ytimiin. Sieltä se syksy taisi saapua, niinhän me telkkarissa povaavat :)
Menneenä viikonloppuna olin myös käymässä hämeenpuiston UPEILLA sisustus-antiikki-lifestyle-markkinoilla (nimike saattaa olla hieman epäjärjestyksessä mutta jotain sinne päin). Tapahtuma oli järjestetty ihan viimeisen päälle, ilma suosi ostostelijoita ja aarteita kyllä löytyi. Omani esittelen ensi kerralla ;)

Paljon muuta ihmeellistä en sitten viime aikoina olekaan tehnyt. Tulevana lauantaina on siskoni häät, ja kaason virassa olen jännännyt, järjestellyt, laittanut pystyyn polttarit, askarrellut ja muuten vaan ressannut sitä :) Päivästä tulee ikimuistoisen upea, siitä olen varma. Paistoi se aurinko tai ei.

Aino kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Menohirmu, koheltaja, touhottaja, vauhtimato...mitä näitä nimiä nyt rakkaalla lapsella onkaan ;) Tämäkin aamu alkoi sillä, että juuri kävelemään oppinut neito mukkasi päin pöydänjalkaa ja nyt koko yläien on aivan musta, onneksi sentään verenvuoto lakkasi aamupäivän aikana :/ Menevälle sattuu ja tapahtuu, tällaista meillä nykyään.

Kesään on mahtunut melko vähän, mutta silti niin paljon! Häät kruunaavat kaiken <3 p="p">Toivon ihanaa syksyistä ja aurinkoista viikkoa kaikille teille :)

Etsimme uutta kotia...

Siis meidän perhe ei etsi, vaan seuraavissa kuvissa olevat kalusteet etsivät! En ymmärrä miten olenkin saanut ahdettua kaiken tämän tänne pieniin ahtaisiin huoneisiimme. Nyt ahdistus senkun vaan kasvaa, ja olisin kyllä onnellinen jos löytäisivät uuden kodin tätä kautta :)

Täällä vallitsee hyvin kuuma ja painostava, päänsärkyä aiheuttava ukkosta enteilevä sää. Siitä huolimatta aiotaan nauttia sunnuntaista puuhaillen sisällä ja ulkona. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille :)

                                      UPEA Suuri nurkkakaappi alkuperäisessä ulkoasussaan MYYY! sekä Myöhäisbarokkituoli.

                                             Uusvanha Gripsholmtuoli muhkeilla pehmusteilla sekä ikivanha karttapallo MYYTY!.

                                            Vanha tinainen terriini MYYTY! Musta työpöytä.

Vanhassa tehdasrakennuksessa...

Tänä aamuna aurinko paistaa. Kyllä vaan on ihanaa aloittaa päivänsä tällaisena kirkkaana säkenöivänä, kuin sellaisena harmaana tasapaksuna tihkukelinä.
Isi lähti aamulla työvuoroon joten meillä on taas Ainon kanssa tyttöjen päivä ;)

Jossain välissä olisi tarkoitus saada valittua parhaat otokset Ainon 1-vuotiskuvista, joista sitten lähtee tilaus eteenpäin.
Olimme nimittäin pari viikkoa sitten Piritta Lipiäisen UPEALLA studiolla lempäälässä, vanhassa tehdasrakennuksessa. Miljöö yksistään oli niin kaunis, ettei ihme että yliväsynyt pikkuneitimme viihtyi siellä hurjan hyvin. Nähtävää ja rekvisiittaa oli niin paljon, että sinne olisi mieluusti jäänyt varmaan vaikka koko päiväksi ;)

Oli uskomatonta, miten Piritta osasi käsitellä 1-vuotiasta väsynyttä lasta!! Välillä koitettiin monet konstit, välillä mikään ei oikein onnistunut, mutta kuvista tuli taivaallisen kauniita. Herkkyys ja ammattitaito välittyy mielestäni näistä otoksista, ja olemme kyllä hurjan iloisia näin kauniista työstä. Kuin taideteoksia...

Auringonpaistetta

Ompas siitä taas kulunut viikkoja kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Pahoitteluni siitä. Tarkoituksenani on totisesti petrata tämän blogin kanssa, nyt kun mieheni on takaisin kotona ja minulla omaa aikaa sen myötä. Ja olen minä kyllä nauttinut, niin paljon kuin klo.6 aamuisin heräävän pienen oman tahtonsa löytäneen lapsen kanssa vaan voi :D siitä vapaa-ajasta nimittäin...

Näiden kuluneiden viikkojen aikana meillä on ollut kaikenlaista menoa ja meininkiä. Oli juhannus jolloin Aino oli kipeänä ja todella kiukkuisena. Oli myös ikkunanmaalaus-setä, joka taikoi ruskeista kamalista ikkunoistamme valkoiset, ja ah niin kauniit! Ihan kuin jokaisesta huoneestamme olisi viety jokin suuri ja raskas kaluste pois, niin avaraa ja valoisaa tuli tilalle. En ole raaskinnut edes laittaa alakertaan lainkaan verhoja :)

Sitten olikin Ainon 1-vuotissynttärit. Kävi rakkaita vieraita ja tarjolla oli kesäisiä herkkuja. Syntymäpäiväsankari juhli minun vanhassa mekossani, jossa itse juhlin kun täytin 1 vuotta :) Aino oli onnessaan vieraista ja kaikesta saamastaan huomiosta. No joo, olihan ne lahjatkin aika mieluisia :D Illalla tirautin kunnon itkun, kun tajusin että meidän pieni vauvamme on jo vuoden vanha!! PIan kävellään jo ilman tukea ja kutsumanimi vaihtuu taaperoksi...suuria tunteitahan se herättää, eikä kaikkia tunteita voi edes ymmärtää. Ihmeellistä tämä äidinrakkaus <3

Nuorin siskoni pääsi sitten seuraavana päivänä ripille. Joten juhlittu on, ja herkuteltu jos jonkinlaisia kakkuja ja piirakoita :)
Viimeisin projektimme kuitenkin on takakuistimme "remppa". Olin NIIN kyllästynyt noin 5 neliön laudoitukseemme, joka oli tummunut, likaantunut ja näytti lähinnä mädältä. Se alue oli täysin avoin, ilman mitään mitä katsoa tai mitään mitä siinä voisi tehdä. Alla näette kuvan lopputuloksesta, olemme kyllä varsin tyytyväisiä :)

Kuvakollaasini kertokoon tunnelmia viikkojen varrelta. Nyt odotan ukkosta, jotta pääsisin tästä painostavasta päänsärystä eroon :) Kaunista alkavaa viikkoa, palaamisiin.

KESÄ

Ompas viikot vierineet viime postauksesta. Kaikkea touhotusta tosin on kyllä ollutkin, toisina viikkoina enemmän, toisina vähemmän. Aino on ottanut kauhean suuria harppauksia kehityksessään myös viime viikkoina. Hän nousi yhtäkkiä seisomaan tuen varaan, sitten alkoi konttaus ja nyt hän jo kävelee tuen varassa. Uusi sana äitin rinnalla on kakka, joka kauniisti kaikuu kodissamme lähes jatkuvasti.

Mitäs muuta, miehestäni tuli sitten tosissaan virallisesti pelastaja viime perjantaina :) Pääsimme sen kunniaksi ystäväpariskunnan kanssa juhlimaan, kun äitini tuli hoitamaan Ainoa ja Elmeri pääsi sedän huomaan. Täytyy sanoa että kotiäidin hektisessä, univelallisessa arjessa koko yön aina aamuun asti kestänyt juhliminen tuntui muutaman päivän! Onneksi tätä ei tarvitse harrastaa usein, hih. Mutta minulla oli NIIN hauskaa, että kaikki ylimääräinen univelka joka siitä muodostui oli sen arvoista. Ja laatuaika miehen kanssa, olen sanaton.

Oikea arki perheenä on siis alkanut! Olen ihan sekaisin siitä että minua on joku aina auttamassa, joku joka sotkee kaikki rutiinit jotka vaivalla sain rakennettua. On syli johon voi käpertyä itkemään ja nauramaan. Kestää hetken että tilanne tasoittuu, mutta onhan tämä nyt luksusta :))

Olen ehtinyt myös hieman sisustella, askarrella nukkekodin kimpussa, käydä lenkillä kun siltä on tuntunut ja käydä jopa kaupassa, yksin :) Lupailin joitain sisustuskuvia, ja lähes kaikki epäonnistuivat tämän synkän päivän takia. Ensi kerralla ehkä ;) Sateista viikonloppua kaikille teille :D

Elämän kevät

On ollut aikamoinen kevät...lähipiirissä on ollut synkkiä aikoja käsillä. Toivottavasti vaikkapa alkava kesä saisi parannusta tähän asiaan. Toivon!

Meillä meno silti sen kun vaan jatkuu! Aino on oppinut heiluttamaan, taputtamaan ja toinen hammas puhkeaa alas ihan justiinsa :) Nimipäiviäkin Aino vietti torstaina, ja oli hurjan kivaa kun kävi monta kahvittelijaa :) Allergia rintamalla sensijaan ei mitään parannusta ole, peruna ei uuden kokeilun jälkeen sovi lainkaan! Välillä löytyy sopivia ruokia, ja sitten tuleekin taas takapakkia. Onneksi tähänkin on jo totuttu. Oikeastaan nämä viikot olis olleet vähän tylsiä jos en olisi joutunut koko ajan miettimään ja syynäämään erilaisia oireita, ihottumia ja niiden leviämisiä. Soitellut allergialääkäriltä toiselle ja kysellyt uusia vinkkejä. No, huvinsa kullakin jos näin voi sanoa ;))

Vappukin meni, ja Ainon vappupallo löysistyy. siitä seurasi hupia pariksi päiväksi kunnes se unohtui. Käväisimme myös Ruotsissa juhlimassa miehen tädin synttäreitä. Siellä oli kevät jo pidemmällä kuin täällä. Kaikenlaista on tapahtunut myös täällä kotona sisustuksen suhteen. Kauhea sisustus ja järjestysvimma on jatkunut jo useamman viikon, kuten joka kevät :) Minä sitten RAKASTAN sitä tunnetta ;) Ensi kerralla seuraa kuvia siis täältä...

Miehen koulu loppuu  2 viikon kuluttua. Ajatelkaa, olen odottanut sitä 1,5 VUOTTA!! Ja nyt kun se on ihan käsillä, on minua alkanut hieman jopa pelottaa että millaista se arki sitten on. Miten sopeudumme minä, Aino sekä Elmeri. Elämään ilman miestä kahden lapsen kanssa tottui vähitellen, ja vasta hetken on arki rullannut sujuvasti näin. Ja nyt uusi suuri muutos. Toivottavasti se sujuisi hyvin :)

Huomiseksi on luvattu kaunista, aurinkoista Äitienpäivää. Minun ensimmäiseni <3 Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan viettää sen. Juhlista suurin, vaikkakin se on joka päivä!
Kaikille Äideille ihanaa huomista :)

Viikon varrelta

Pääsiäisenä mies oli kotona kokonaiset 4 päivää, luksusta! Oltiin melkein koko ajan menossa, sillä kutsu oli tullut päivälliselle anopin (inhoan tuota sanaa mutta  kun se on niin paljon hempompi kuin mieheni äiti) luo sekä siskoni perheen luo Vaasaan :) Mukavaa oli, vaikkakin Aino otti Vaasasta mukaansa  kevät-flunssan :( Olinpa sitten itsekin muutaman päivän aika töttöröö, mutta onneksi ei kuume noussut korkealle!

Viimeisen viikon ajan olen ollut ihan järjettömässä luovuuden tuska-tilassa :) Se tarkoittaa minulla sitä, että sormet syyhyää ja jotain luovaa on PAKKO saada tehdä! Sitten tuskailen että mitä oikein keksisin. Helpotus tulee, kun saan jotain oikeasti aikaiseksi :) Tapetoinpa sitten "tuskissani" pääsiäisenä vihdoin eteisen ison seinän, ja siitä tuli hieno vaikka olikin eka kertani. Ainokin auttoi, tottakai! Tein pääsiäiskransseja takapihan risuista, ja eilen rapsutin vanhan pöydän neljästä maalikerroksesta, pesuhuoneessa :D Tarvitsisin kipeästi jonkun verstaan, mutta kun himo iskee on pakko alkaa töihin...

Tämä on kuin raskauden aikainen pesänrakennusvietti :) Mutta en ole raskaana, ja tulinkin siihen tulokseen että se on vaan tämä kevät! IHANAA.

Yhden kuvan pikkuruiset antiikkinuket ovat synttärilahja itselleni. Ja ihana kakku jonka tein eilen, on rahka-juustokakku. Oikea makujen sinfonia sanon minä!
Toivottavasti alkava viikko on myös yhtä tuskainen luovuuden suhteen ;) Aurinkoa kaikille!

Takatalvi

Niin sitä lunta vaan tuli, koko edellisen yön ja päivän. Oli oikea lumimyrsky, en muista milloin noin paljon olisi tullut lunta kerrallaan! Ja hei, nyt on huhtikuu...Iltalenkki Elmerin kanssa oli upottava. Kaikki tiet ja ovenpielet ovat lunta tulvillaan, polviin asti.
Nyt sentään paistaa aurinko. Ihan kuin helmikuussa konsanaan. Olis meinaan mahtava hiihtokeli ;)

Mitäs muuta tänne...Ainon maitokokeilu päättyi jälleen surkeasti. Nyt kokeilussa KOLMAS maito, joka on tarkoitettu todella allergisille ja herkille masuille. Hinta on myös sen mukainen, joudun perikatoon ellei pian aleta saada kelalta korvauksia. Mutta muuten näyttää hyvältä, ei oireita :) Hampaat vaivaa, mutta eivät vaan vieläkään pullahda ulos. Ikeniä jomottaa, punoittaa, kutittaa...

Meidän ovet tulivat, ja ovat hienot!! Nyt rempan alla eteisen seinä, joka kuvissakin pilkahtaa :) Kittiä, levyä, maalausta ja hiomista luvassa siis...

Minulla on huomenna synttärit. Hassua miten lapsen syntymisen jälkeen kaikki omat juhlapäivät tuntuvat näin mitättömiltä, tavallisilta. Odotan vaan senkin edestä Ainon 1-vuotispäivää ja Ainon nimppareita :)
Nautimme silti viikonloppuna mieheni kanssa punaviiniä, teimme hyvää iltaruokaa ja nautiskelimme. Sain jo häneltä lahjankin. Olin toivonut kesäsandaaleja, jotka näin Putiikki rannalla-myymälässä. Nomen ihanat kimaltavat, ovat ihanat sekä jalassa että lattialla :) Kenkälaatikkoon oli myös ahdettu 16 kindermunaa :D Joo, olin toivonut niitäkin, voisin syödä niitä vaikka kuinka!! Yritän kuitenkin hillitä itseni siten, että niitä olisi vielä pääsiäisenäkin...

Oveton

Jokunen viikko sitten olimme sohvattomia, ja tällä viikolla olemme olleet ovettomia :D Siis mitä? No olen hieman kevät-villiintynyt tällä sisustusrintamalla, kuten joka ikinen kevät!! Sain aikaiseksi pyytää tarjouksia välioviemme maalauttamisesta, ja nyt ne ovat olleet koko viikon työn alla, poissa täältä. Hieman on ollut probleemaa Elmerin kanssa, joka tahtoo koko ajan mennä kuraeteiseen ja tuo mukanaan ah, niin ihanat roskat ja mudat jota tulee kenkien mukana. Olenkin kiikuttanut oviaukon eteen milloin pyykkikoria, milloin tuolikokoelmaa :)

Aino-rintamalla on ollut taas huolta ja murhetta, tai lähinnä stressiä. Maitokorvike ei  sitten sopinutkaan, tuli kaameat ihottumat ja masuvaivat, jotka pahenivat vaan päivä päivältä. Nyt kokeilussa uusi korvikemaito, soijapohjainen joka ainakin toistaiseksi on poistanut sekä ihottumat että kaikki muutkin vaivat :) Se on suuri juttu jos tämä nyt osoittautuisi SOPIVAKSI. Tosin en tahdo vielä juhlia...

Mutta tänä aamuna oli tämä äippä innoissaan, kun aamupuurolla huomasin että eka hampaankärki pilkottaa alarivistössä :D Yötohinat ovat siis olleet niitä miksi niitä epäilinkin, hammas! Tätä sensijaan voisikin juhlia. Tämä on mielestäni huikean hieno ja iso juttu.

Paljon ihmeempää ei tänne kuulu. Aloitamme viikonlopun vieton ihanassa aurinkoisessa säässä, ja odottelemme isiä kotiin <3
Aurinkoa myös Sinun viikonloppuusi! (kuvassa myös tuo namu, pinkki syöttötuoli).

On kevät!!

Vai onko? Juuri nyt ulkona sataa vaakasuoraan lunta/räntää ja tuuli vastaa ainakin 10 asteen pakkasta, hui!
Mutta viime päivinä on enemmän kuitenkin paistanut aurinko, ränneistä tippunut vettä ja paikoitellen näkynyt kuivaa maatakin :)

Aurinko porotti lähes koko viime viikon, jolloin mies oli kotona talvilomalla :) Yhtenä päivänä me käytiin hakemassa Turusta meille muhkea Howard-sohva. Käytettynä, mutta kuin uutena. Aino löysi pinkit arskat, me saatiin samettista metsäsienikeittoa. Lopetettiin imetys ja taisteltiin apteekin imelän maitokorvikkeen syömisen kanssa. Ulkoiltiin, juotiin päiväkahvit kuistilla, leikittiin, syötiin hyvin. Vietettiin romanttisesti kaksin hääpäivää ja silloin ikävöitiin Ainoa. Minä sain nukuttua ainakin osan univeloistani pois. Mieheni sensijaan ilmoitti loman loppuessa että ei ainakaan kovin levännyt olo ole :D

Sisustusrintamallakin on jotain tapahtunut pitkästä aikaa! Kun tieto uudesta sohvasta tuli, minun oli pakko maalata olohuoneen seinät. Miten rentouttavaa se olikaan, olin ihan innoissani kun sain maalata :) Myös kalusteet vaihtoivat paikkaa, ja pidän ihan hurjasti uudesta ilmeestä. Virkisti mieltä ja kotia.
Se maalausinto myös jatkui hieman, kun sain päähäni maalata Ainon syöttötuolin pinkiksi. Se on oikea namu ;)

Nyt toivotaan että nuo viimat ja sateet loppuu että saadaan taas se aurinko tänne :)

Sohvaton!

Niin, meillä on täällä nyt sohvaton viikko :) Myin rakastamani Rokokoosohvan, josta minun ei milloinkaan pitänyt luopua. Ei edes vaikka tilanpuute iskisi tai muuta vastaavaa...Vaan arki ja elämä pienen lapsen kanssa on saanut tähänkin asiaan uuden näkökulman. Tahdomme mahtua makaamaan illalla samalla sohvalla, löhötä, pötköttää ja ottaa päiväunia. Aino varmasti tahtoo pian myös pomppia!

Uusi sohva on hakusessa...etsin kunnes oikea osuu kohdalle. Onhan minulla yksi jo kiikarissa, vaan saapa nähdä miten käy ;) Täällä on nyt kovin autiota, aika mukavaa toisaalta. Vaikkakin iltaisin Ainon mentyä nukkumaan tahtoisin käpertyä sohvalle peiton alle tuijottamaan telkkaria :D

Ensi viikolla on miehelläni talviloma, siis jee!! Saan itse ainakin vähän hermolepoa ja apuja arkeen. Aiomme viettää myös hääpäiväämme menemällä ensimmäistä kertaa ulos syömään sitten Ainon syntymän :) Ette uskokaan kuinka odotan nenän eteen kannettuja ruokia, lasiin kaadettua punaviiniä ja laatuaikaa miehen kanssa kynttilänvalossa :)

Ennen sitä me täällä odotellaan ensi viikkoa herkutellen, ulkoillen ja leikkien. Aino muuten oppi jo ryömimään ihan oikeasti, ja nyt on kova meno päällä :) Elmeri juoksee karkuun, ja Aino menee perässä. Välillä itketään kun tuoli tulee tielle, mutta onneksi äiti auttaa hädässä. Seuraavaksi odotellaan ekaa hammasta...kovasti ne näyttää sieltä puskevan, kuola valuu vaan ei ihan vielä ainakaan.

Kuvissa on tunnelmia meidän nykyisistä päiväkahvi-herkuista, ja eräänä päivänä ompelemani supersöpö rinsessa-juttu Ainolle :)

Mukavaa viikon jatkoa!