Pääsiäisenä

Meillä herättiin tänään siihen, että mieheni oli leiponut aamiaisen lisukkeeksi minulle synttärikakkua. Täytyy sanoa että hyvää oli !
Aamiaisen jälkeen sitten alkoikin virallisesti Pääsiäinen, kun kukko oli muninut yläkertaan lapsille yllätysmunat. Koko viikon lapsilla riehunut kuume-flunssa unohtui hetkellisesti ihan täysin! Voi sitä riemua ja tahmaisia pikku käsiä...

Ainon allergian takia meillä perinteiset suklaamunat ovat edelleen kiellettyjen listalla, mutta nämä viime vuonna lapsille askartelemani isot pahvimunat korvaavat kyllä mennen tullen suklaiset. Sisään mahtuu vaikka kuinka monta ylläriä ja siitä riittääkin sitten koko päiväksi suupalaa. Tänä vuonna munan sisään kätkeytyi pupupezit nameineen sekä brunebergin mansikkasuukot ja lakupiiput.

Munat on alunperin ikeasta ostetut räikeän väriset pahvimunat, jotka maalasin moneen kertaan ihan ylimääräiseksi jääneellä seinämaalilla. Kostean maalin päälle liimautui hienosti Beatrix Potterin kauniit kiiltokuvat. Molemmille teeman mukaan omansa.

Toivon teille kaikille mukavaa ja etenkin suklaista Pääsiäistä!

  

Kevät kuulumiset

Moikkamoi!

Meidän Aatu täytti keskiviikkona 2 vuotta. Niin hänestäkin on vaan yhtäkkiä kasvanut iso poika :) Energiaa riittää ja puhetta tulee ihan kunnolla jo! Oma tahto on löytynyt ja nyt meillä on täällä kaksi pientä tättähäärää kertomassa miten mikäkin pitäisi mieluiten tehdä :) Lempileluja Aatulla on tällä hetkellä lego-mopo, ja kaikki mahdolliset kepit. Kyllä, kepit. Paras on siskon keppihevosen keppi jonka Aatu yleensä ottaa viereensä nukkumaankin. Hassuja oivalluksia ja sutkautuksia tulee nyt paljon ja niistä saamme nauttia varmasti vielä kauan. Hauska mutta haastava ikä menossa :) Synttärit vietettiin mukavissa tunnelmissa edellisenä lauantaina. Kivaa oli, ja lapset olivat aivan puhki kemujen jälkeen. Kamera oli pöydällä ja muistin muutaman kuvankin napata, vaan kaikki olivat jokseenkin tärähtäneitä ja hämäriä. Harmittaa!!!!!

Mutta valo ja aurinko on nyt ollut niiin kaunista että olen kuvaillut lapsia enemmänkin ja ajattelin että ehkä se korvaa hämärät synttärikuvat. Ennen kevään tulo ja kauneus on saanut minut puhkumaan virtaa mutta tänä vuonna minusta tuntuu että mennään ihan alamäkeä...ehkä se töiden aloitus viimeistään nyt nousee pintaan ja mehut on jossain ihan muualla.

Toiveikkaana silti uskon ja toivon, että se kevätkärpänen iskee edes vähän ja jaksaisin touhuilla jotain vähän luovempaakin kuin siivous. Tosin nämä muta- ja hiekkakelit ehkä pitävät huolen siitä ettei mihinkään muuhun kuin siivoukseen jääkään aikaa, hehheh.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille!

Viikon saldo

Moi

Nyt juuri ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa. Viikot vierivät lujaa vauhtia. Meillä odotetaan kesää, maalataan valon ispiroimana seiniä, syödään paljon hedelmiä pullatarjoilujen sijaan, suunnitellaan pian 2-vuotiaan Aatun synttäreitä ja leikitään milloin mitäkin :) Ihan hyvin siis menee kiireestä huolimatta.
Kuvasaldoa parin viikon ajalta. Nautinnollista viikkoa ihanaiset!

Kaikennäköistä

Hei vaan ja iloinen uuden vuoden aloitus-toivotus täältä ruudun takaa, joskin hieman myöhässä. Meillä on tapahtunut tämän tammikuun aikana yhtä ja toista, enkä tätä kirjoittaessani edes ihmettele etten ole tänne ehtinytkään. Lapset ovat joulusta saakka jatkaneet sairastelua ja heitä on kompannut iskä ja välillä äitikin. Samassa hötäkässä minä aloitin työt uudessa paikassa ja aivan uudessa maailmassa. Telkkari ja läppäri sanoivat samaan aikaan sopimuksensa irti ja mitäs vielä! Nyt on koneet uusittu ja työelämä hieman alkanut asettua aloilleen. Lapsetkin alkavat olla kunnossa ja toivottavasti me ei tänä vuonna sairasteltaisi ihan niin paljon.

Työelämään paluu sujui todella kivuttomasti, sillä lapset saavat olla kotihoidossa. Muuten työhön paluu ei ehkä vielä olisi ollut ajankohtaista, joskin taloudellinen tilanne alkoi sitä jo vähän vaatia. Inhottavaa puhua taloudellisesta tilanteesta ja samassa lauseessa lapsista, mutta näin se vaan on! Tämä ratkaisu sekä helpottaa elämää laskujen ja kauppareissujen suhteen, mutta myös kotiäidin elämään lopen väsähtänyttä minua :)

Jollain tavalla nyt on aina kiire ja tuntuu ettei ole paljonkaan aikaa ihan vain olemiseen, mutta elämä tuntuu paljon täyteläisemmältä. Työ antaa ajatella ja keskittyä ihan muuhun kuin kotielämään ja se taas antaa ihan uutta virtaa. Aino välillä kyselee miksi äidin pitää mennä töihin, mutta onneksi se ei ole aiheuttanut minkäänlaista muuta kummastusta.

Talvikin on onneksi ollut luminen ja se on ihanaa! Toivotan kaunista ja lumista alkavaa helmikuuta.

Tule Joulu kultainen...

Neljäs adventtisunnuntai, pikku pakkanen ja valkoinen maa. Voiko enään kauniimpaa toivoa.
Jos lapset pysyvät jouluun saakka terveinä, ja ulkoilma samanlaisena olen saanut kaiken mitä olen tältä joululta toivonut. No tietysti suklaata joooo...

Viime viikonloppuna olin myymässä ensimmäistä kertaa kranssejani sekä aarteitani ihan livenä. Paikkana oli Rupriikki tampereella,  Kaunis Joulu-tapahtuma siis kyseessä. Oli hurjan hienoa tavata teitä vanhoja ja uusia blogini lukijoita, ja tehdä uusia tuttavuuksia. Sain paljon uutta puhtia ja ideaa jatkoon ja toivottavasti ensi vuonna pääsen mukaan taas! Muutama tunnelmakuva kertokoon näin joulun kynnyksellä mitä kaikkea meillä oli tarjolla.

Minulla on täällä kotona tunnelma kohdillaan, mutta kaikki paketit paketoimatta. Siltikään en aio ottaa minkäänlaista stressiä vaan touhuta nämä muutamat päivät sen mukaan mitä jaksan ja ehdin. Kynttilänvalossa ja joulukakun tuoksussa jos missä, on maailman onnellisinta touhuta ja valmistautua odottamaan juhlista suurinta.
Lapset odottavat Joulua omalla tavallaan ja myös sen seuraaminen on hurjan ihanaa. Tänä vuonna taidan itsekin uskoa joulupukkiin...

Toivon Teille kaikille lämmintä ja rauhallista Joulua!

Kaunis Joulu- antiikki- sisustus- lifestyletapahtuma

Ensi viikonloppuna 13-14. joulukuuta täällä tampereella, Rupriikin tiloissa järjestetään Kaunis Joulu tapahtuma kaikille antiikin, sisustuksen sekä kauneuden ystäville. Ota kaveritkin mukaan ja tule nauttimaan, moikkaamaan ja ihan vain tunnelmoimaan joulusta. Voi olla että löydät myös jotakin kotiin viemistä.
Tänä vuonna mukana olen minäkin. Viimeinkin! Yhdessä Bistro Pannu&Huoneen Lauran kanssa olemme suunnitelleet kauniin vanhanajan jouluisen tunnelman, ja mukana tuomme ainakin kransseja, antiikkia sekä aimo annoksen inspiraatiota.

Ovet ovat avoinna molempina päivinä kello 11-16.00

Näkemisiin!

Lastenhuoneessa valmistuu joulu

Heippa kaikille teille! Turha tässä selitellä sen kummemmin missä olen luurannut: täällä kotonahan minä. Lapset ovat sairastelleet koko syksyn enemmän ja vähemmän ja niin ne viikot vaan vierivät. Nyt olen vähän itsekin kipeänä mutta pakkohan minun on tulla näin joulun alla vähän kertomaan kuulumisia.

Tänään paistoi aurinko todella kauniisti ainakin täällä meillä. Oli ihanaa kuvailla piiiiiitkästä aikaa sekä lapsia että sisustus juttuja. Päätin sitten hetken mielijohteesta että otan kuvia lastehuoneestamme ja kirjoittelen siitä teille. Pölypallerot siellä kalusteiden alla puikkelehtivat pakoon mutta toivottavasti eivät kuvissa näy.

Lastenhuoneeseen saapui jokin aika sitten vanha talonpoikainen kerrossänky. Etsin sitä pitkään ja lopulta onni potkaisi! Se on kyllä todella upea, muhkea ja ennenkaikkea käytännöllinen. Aino rakastaa nukkua isosiskon ominaisuudessa yläsängyssä, ja Aatu tyytyi ihan nätisti alapetiin: sieltä kun on helpompi yöllä kömpiä äitin kainaloon, hehe.

Hieman haastetta tosin pienessä huoneessa tuottaa sängyn sijoittaminen, ja oikeastaan tämän hetkinen paikka on ainut mihin sen voi ylipäänsä laittaa. Mutta toisaalta, mihin sitä nyt edes tarvitsisikaan siirtää...

Lasten vaatteet ovat sulassa sovussa isossa talonpoikaisessa kaapissa sängyn vastakkaisella pitkällä seinällä. Kaapin vieressä on tekemäni nukkekoti, jonka valjastin lopulta- monien rikkoutuneiden Kustavilais kalusteiden myötä lasten leikkeihin. Poistin ensin kaikki omat kalusteeni sieltä pois, ja nyt talossa asustaa muumihahmot ja niille tuunatut kalusteet ja astiat. nukkekoti on ollut erityisesti Ainon suosikki. Taitaa tuo ikä olla juuri sopiva siihen! Ajattelin että kun lapset ovat isompia niin sitten alamme yhdessä heidän kanssaan näpertää sitä taas Kustavilaisittain.

Pikkuinen työpöytä ikkunan alla toimii lähinnä kirjatelineenä ja myös minun ompelupöytänäni tai piirustuspöytänä. Toin siihen juuri ihanan marmorisen pöytävälaisimen jonka valo on varsinkin hämärällä todella kodikas punaisen varjostimensa kanssa.

Kaikki lasten lelut ovat suuressa kopassa sängyn päädyssä, jossa majailee myös punainen leikkiuuni sekä pyykkiteline. Toinen lelulaatikko on sängyn alla oleva vedettävä, vielä maalausta odotteleva puinen sängynaluslaatikko.

Pyrin siihen että kaikki lelut joita meillä on, ovat käytössä. Turhuudet lähtevät kiertoon säännöllisin väliajoin lasten jatkuvasti kasvaessa ja kehittyessä uusiin leikkeihin. Yleensä huone on aikalailla hujan hajan, mutta iltaisin siivoamme lasten kanssa yhdessä kaikki suurinpiirtein paikoilleen. Aamulla on kiva aloittaa uudet leikit siistillä lattialla. Useimmiten lelut myös ajautuvat yläkerrasta alakertaan ja äiti saa sitten niitä aina roudata eestaas :D

Tällä hetkellä Aino leikkii kovasti kaikenlaisia nukkeleikkejä, käy kaupassa ja tekee ruokaa. Pesee pyykkiä, hoitaa eläimiä. Lääkärileikki on myös yksi suosikki, ja myös lukeminen ja erilaiset pelit ovat alkaneet kiinnostaa ihan uudella tavalla. Aino on myös kova piirtämään ja hän kehittyy siinäkin juuri nyt ihan valtavasti!

Aatu taas on henkeen ja vereen automiäs! Pukki on ehkä tuomassa puisen parkkitalon, ja se on kyllä varmasti aikas huikea juttu. Aatu rakastaa kovasti kirjojen katselua ja lukemista. Joskus Aatu menee käsilaukku olalla Ainon perässä, ja seuraa isosiskoa kaikessa ja kaikkialle. Useimmiten he leikkivät ja touhuavat yhdessä, mutta silloin tällöin molemmat upputuvat omiin leikkeihinsä.

Meillä ehdottomasti joulu lähtee lastenhuoneesta, johon teen joka vuosi ensimmäisenä kranssin ja tuon ensimmäiset koristeet. Pikkuruinen joulukuusi muuttaa lastenhuoneeseen heti, kun sellaisen jostakin sallitusta paikasta löydän...

Joulukransseja !

Havahduin jälleen tässä taannoin sellaiseen asiaan, että illat ovat jo pimeät ja kylmät. Väkisinkin tulee kynttilänvalossa jo jouluinen fiilis pikkuhiljaa. En kyllä suostu näin kauniin syksyn keskellä vielä ihan täysin alkaa ajatella joulua en, mutta on aika alkaa ottamaan vastaan joulukranssi tilauksia.

Muutamat teistä ovatkin jo tilauksen jättäneet, kiitos teille. Joka vuosi on ihanaa saada kuulla teistä ja ihanaa on myös tehdä teille kranssit ja laittaa ne matkaan tuomaan jouluista mieltä.
Tänä vuonna luultavasti myös meidän pienet tontut auttavat minua kranssipajassa, ainakin toivon niin.

Tilauksen voit jättää siis sähköpostiini: adaochemil@gmail.com
Kransseja saa juuri sen kokoisena kuin tahdot, ja toiveita erilaisista variaatioista saa toki esittää.
Kranssi arvontakin toki on jälleen, mutta ehkä sitten vähän lähempänä joulua...

Nyt raivataan tilaa leluille!

Heippa vaan !

Tämä ihanan kamala syysaurinko on tehnyt minut aivan hulluksi. Haalin tilaa ahtaisiin huoneisiimme, tahdon valon saavan virrata ikkunasta toiseen enkä oikein tykkää tällä hetkellä mistään kalusteesta enkä tavarasta mitä kodissamme asustaa. Ehkä nuo pienet kullanmurut tekevät sen, että kun leluja on siellä ja täällä ja ties missä niin kaikki lisätila on must. Olen tottunut kolmen vuoden aikana aikomoiseenkin sekamelskaan, mutta nyt tuntuu siltä että tahdon selkeyttää oikein kunnolla.

Pidemmittä puheitta, alla olevien kuvien kalusteet ja pienemmät aarteet ovat vailla uutta kotia. Laita vaikka meiliä jos joku kiinnostaa.
P.S. Kranssejakin saa jo tilailla...

Kuva 1. Kustavilainen ihana pöytä
Kuva 2. Talonpoikainen lautashyllykkö
Kuva 3. Bellman kupit. Kahvikannu MYYTY!
Kuva 4. Vanha munakori
Kuva 5. Talonpoikainen naulakko
Kuva 6. Myöhäisbarokkituoli
Kuva 7. Lasten Rokokootuoli
Kuva 8. Kustavilainen nurkkakaappi

Pakkasaamu

Tänään oli ensimmäinen todella kylmä aamu. Molemmat lapset oli puettu ainakin kolmeen kerrastoon ulos, mutta siltikin paleltiin-kaikki. Auringonpaiste ja hiljalleen putoilevat lehdet tekivät kuitenkin ulkoilusta taivaallisen nautinnon kylmyydestä huolimatta. Hypättiin bussiin koko perhe ja mentiin pullakauppaan ostamaan evästä päiväkahville.

Mieleni on ihanan syksyinen, tekisi mieli samaan aikaan siivota, pyykätä, ommella ja leipoa. Päätin kuitenkin Aatun nukahdettua päiväunille, että tulen tänne moikkaamaan teitä pitkästä aikaa.
Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut Aatun kanssa kovin kipeä. Vasta antibioottikuuri sekä 2 viikkoa valvomista on tehnyt tehtävänsä ja alamme olla kunnossa! Nyt siis luvan kanssa nautiskelua ja kaikkea ihanaa puuhaa.

Lupasin esitellä teille kunnostamani senkin. Se tuli minulle jo pari vuotta sitten, harmaana. Maali oli kuitenkin maalattu kovin huonosti ja se ahdisti minua joka kerta kun vilkaisin senkkiä tai hain sen kätköistä jotakin. Kuten usein, löytyi tälläkin kertaa paksujen maalikerrosten alta yllätyksiä. Pieniä lohkeamia jotka oli paikattu maalilla, sekä kaapinovissa olevat rihlaukset oli käsitelty siten ettei niitä saa puhtaaksi millään! Huolellinen hionta ja siitä syntynyt silkinpehmeä lopputulos on kuitenkin minun mieleeni. Ensin aikeenani oli käsitellä tämä senkki vaalealla läpikuultavalla pellavaöljymaalilla, mutta en uskalla tehdä tälle mitään. Katsellaan tätä nyt rauhassa näin, ja jos sille päälle satun voi tässä joskus joku pinta vielä ollakin.

Inspiroivaa ja kaunista viikkoa kaikille. Pukekaa lämpimästi!

 

 

        

Kesä meni jo, hupsista!

En oikein huomannut, että kesä meni ja en ole täällä käynyt lainkaan, hupsista! Helteet sekoitti pään, olin vedossa. Tein sitä ja tätä, luuhattiin päivät rannalla tai jätskillä, puistoissa ja kavereilla. Muutamia entisöinti-projektejakin sain viimein valmiiksi.

Nyt sataa vettä ja ilma on kolea, syksyinen. Tekee olon ihan vetämättömäksi. Mutta syksyinen sisustus inspis on selvästi tekemässä tuloaan...odottelen sitä innoissani! Aino aloitti kerhon ja se on ollut iso harppaus kotiäitiydessä. Pienestä on tullut jo kerholainen. Nyt nautitaan mustikka - ja omenasadosta sekä odotellaan miehellä alkavaa "kesä"lomaa.

Ensi kerraksi kuvaan yhden projekteistani teille. Siitä tuli aikas ihana!
Ihanaa alkusyksyä kaikille.

3 vuotias

Meidän viime viikkoihin on kuulunut ties mitä kaikkea! Hiljaisuus tällä puolella on ollut- jälleen kerran anteeksiantamatonta mutta aikani ei kertakaikkiaan ole riittänyt tänne. Ja silloin kun olisi riittänyt, ei minulla ole ollut mitään kirjoitettavaa tai kuvattavaa :) Ideoita, ajatuksia ja mielikuvia olisi vaikka kuinka paljon mutta nuo kaksi pikkuihmistä pitävät äidin hyvin kiireisenä juuri nyt.

Tänään meillä kuitenkin vietettiin Ainon 3-vuotis syntymäpäiväjuhlia. Mukana menossa oli tuttu kokoonpano- kaikki rakkaimmat ihmiset. Toiveet täyttyivät lahjojen suhteen, mutta siltikin kaikista paras lahja taisi olla serkkupojan vierailu. Näillä kahdella pienellä synkkaa aivan älyttömän hyvin! Kaikki on toistensa kanssa kivaa, ja mistään ei juurikaan kinata.

Nämä tällaiset päivät menevät hurjan nopeasti, sotku on melkoinen ja äiti puhki, mutta HYVIN onnellinen! Nyt on ihana istahtaa alas ja tuijotella näitä kuvia joita ehdin välillä menon keskellä räpsiä. Lämmintä viikonloppua teille.
Tahtoisin muuten palautetta teiltä siitä, mitä tahtoisitte lukea ja nähdä kuvina täällä blogissani? vai lukeeko tätä enään kukaan?

Nyt sisustetaan ja upotetaan kädet multaan!!

Heipparallaa te kaikki. Olen pahoillani tästä hiljaisuudesta jälleen. Mieheni lähti kuuden viikon lisäkurssille Kuopioon, joten minulla on täällä riittänyt tohinaa ja touhua ja omaa aikaa ei ole ollut. Iltaisin olen niin puhki, että kun saan kaikki kotityöt valmiiksi ja lapset nukkumaan rojahdan sohvalle :)

Nyt kuitenkin sain lapset (harvinaista mutta totta) samaan aikaan päiväunille ja minua ei väsytä joten innostuin kuvailemaan ihanan auringonvalon siivittämänä. Paljon olisi esiteltävää, kuvattavaa, rempattavaa, istutettavaa ja laitettavaa mutta jahka mieheni palaa kurssiltaan kesäkuun alussa teen kaiken mitä on rästissä.

Viimeksi kerroin uudesta sohvastamme. Se on kyllä ihan mainio. Luulisi että 8 viikkoa ilman sohvaa olisi tehnyt sen, että sitä ei edes kaipaa. Mutta voin kertoa että päivä päivältä sitä kaipasi enemmän ja enemmän. Sohva on asettunut hyvin paikalleen ja se on huomattavasti pienempi kuin edellinen. Olen tähän hyvin tyytyväinen, sillä nyt olohuone näyttää avarammalta! Toki tuo valkoinen värikin tekee tehtävänsä.

Uusi senkkini joka muutti rappusten alle on myös aivan mieletön! Tämän kokonaisuuden näkee siis heti kun meille tulee tuulikaapista sisälle, ja monesti jään oikein tuijottamaan ja silittelemään tätä kaunokaista. Väri on täydellinen, koko on täydellinen, mittasuhteet toimivat ja jokin tässä puhuttelee minua suuresti. En voi vieläkään käsittää sitä ikean laatikosto-ihastustani. No se on nyt kuollut ja kuopattu! Toisinsanoen muuttanut uuteen rakastavaan kotiin.

Olen vieläkin aika huvittunut miten huolestuneita minun sisustus-ystäväni olivat tästä kokeilustani. Sain palautetta vasta jälkikäteen, mutta on ihanaa kuulla että huomasitte jonkin olevan vialla. Nauran tälle lähes joka päivä kun katselen senkkiä. Kiitos ihanat, olette kyllä parhaita!

Laittelen teille alle kuvia sisustus inspiksestäni tältä istumalta, ja toivon että nautitte tästä ihanasta inspiroivasta auringonvalosta. Lämmintä loppuviikkoa!

Pääsiäisviikko

Täällä on ihmetelty virpojia, kuolattu suklaamunien perään, muisteltu mitä se mämmi oikein olikaan. On ihmetelty pääsiäisruohon kasvamista ja juotu päiväkahvit kevään ensimmäisen kerran takakuistilla +20 asteen lämmössä. Aika kiva viikko!

Ensi viikolla meille VIHDOIN ja viimein tulee kauan (7 viikkoa) odotettu sohvamme! Patjaviritys on lasten mielestä ollut kiva, mutta itse kyllä alan kyllästyä siihen. Myös kuistilta väliaikaisesti sisälle tuotu korituoli ja sekalaiset tuoliyhdistelmät pistävät silmään, ja odotan vaan...

Kerrottaneen myös, että minun "moderni" kokeiluni rappujen alla on päättynyt Kustavilaisen tyylin voittoon 1-0!!! Täytyy sanoa, että välillä sitä tulee tehtyä käytännöllisiä (tyhmiä) mutta silti ei yhtään itselle tyypillisiä kokeiluja, ja sittenhän ne pian alkaa ahdistaa. Ikean lipastot siis väistyivät upean Kustavilaisen punaruskean senkin tieltä pois, ja odottelevat pääsyä uuteen kotiin.
Mieleni on huojentunut. Ikäänkuin minusta olisi irronnut taakka harteilta. Yritin jotakin mikä ei ollut yhtään minua, ja nyt olen taas omalla mukavuusalueellani ja voin hyvin! Aika syvällistä sisustuspohdintaa, mutta näin se täällä meillä menee ;)

Pääsiäisen pyhinä me käydään lasten mummuloissa ja nähdään lasten pikkuruinen serkkutyttökin. Munia ja suklaaherkkuja on jemmattu ihan kiitettävästi kaappiin, joten lenkkipolut kutsuvat sitten taas.

Aurinkoista ja kivaa Pääsiäistä teille kaikille. Ensi kerralla näette sen uuden ihanan senkin- ja sen sohvan!!!!