8.27.2015

Antiikin janoisten päiväuni!

Moi

Oltiin tuossa pari päivää oman perheen kesken kesäloma reissulla Helsingissä. Itse kärsin koko loman ajan kammottavasta pääkivusta joka johtuu joko jumittuneista niskoista tai jo kaksi viikkoa kestäneestä kesäflunssasta. No osasin minä kuitenkin lomasta nauttia, sitä oli nimittäin odotettu ja aika tavalla! Teki kyllä todella hyvää meille kaikille, vaikka olihan ne päivät pitkiä pienten lasten kanssa mennä ja tulla ihan ilman pääkipuakin. Loman kohokohta taisi olla ikioma kattoterassi asunnossa jossa asuimme. Talo oli rakennettu 1905 ja se oli todella upea. Kylpyhuoneessa oleva iso kylpyamme tarjoili myös ihanat vaahtokylvyt joka ilta.

Toisena lomapäivänämme päätimme mennä Suomenlinnaan. Pääkipuni ei ollut hellittänyt särkylääkkeidenkään avulla mutta yritin sinnitellä. Käveltiin pitkin mukulakivikatuja ja onneksemme löydettiin muutama leikkipuistokin. Lapset söivät jätskit kävellessä. Tutkittiin linnan onkaloita ja kauniita vanhoja rakennuksia. Siellä silmä lepäsi, upea paikka ja ihana vanhojen talojen tuoksu jota yritin imeä itseeni, heh.

Erään linnoituksen jälkeen kuljimme ulkoakin päin upean näköisen kartanon pihapiiriin. Avoimet ovet kertoivat sisällä olevasta Ehrensvärd-museosta. Pelkkä mainos riitti saamaan minut aivan liikutuksen valtaan! Siellä olisi ainutlaatuinen 1700-luvun interiöörimuseo.
Linnoituksen perustajan ja rakennuksen ensimmäisen asukkaan Augustin Ehrensvärdin (1710-1772) mukaan nimetty museo sijaitsee linnoituksen keskusaukion, Suuren Linnanpihan laidalla vuonna 1756 valmistuneessa Komendantin talossa.
 
Jätin miehen lapsineen ulos hengailemaan. (joskin kuvissakin näkyy että oma pieni linnanneitoni saapui äidin seuraksi). Minun oli päästävä katsomaan mitä olin löytänyt! Astelin kiviportaat yläkertaan ja meinasin pillahtaa itkuun. Tämä jos mikä on oikea antiikin janoisten päiväuni. Kuvat kertokoon mitä minä näin. Suosittelen museota ihan jokaiselle antiikin ystävälle. Tunnelma oli huikea !!!


''Uudenvuoden päivänä 1764 muutama ystäväperhe kokoontui kirkonmenojen jälkeen päivälliselle Ehrensvärdin ja hänen rouvansa luo Komendantintaloon. Isäntäväen taloudenhoitajatar ei ollut mikään taitava keittäjä ja siksi Albergan kartanosta tulleet vieraat toivat mukanaan valmiin paistin. Jälkiruoka sitä vastoin oli kertoman mukaan harvinaisen komea. Punssia, bischoffia ja hienoja viinejä oli runsaasti tarjolla ja kuninkaallisia maljoja juotiin musiikin ja laulun säestyksellä. Ehrensvärd itse joi säästeliäästi mutta runsas tarjoilu sai kaikki herrat varsin hilpeiksi.

Puolilta öin siirryttiin illallispöytään, jossa oli tarjolla kylmiä ruokia ja kuumaa kaakaota ja josta noustiin vasta aamuneljältä. Iloinen seurustelu jatkui pelipöydän ääressä. Ehrensvärd ei itse tunnetusti tanssinut, mutta nuoriso, joukossa 18-vuotias Carl August Ehrensvärd, sai pyörähdellä läpi yön. Juhlat päättyivät kello 8 tienoissa aamukahviin ja hyvään aamiaiseen. Amiraali Carl Tersmeden kertoi tilaisuudesta muistelmissaan.

Ruokapöytä on katettu 1760-luvun tapaan ja tarjoilu on edennyt jo jälkiruokaan. Voimme kuvitella, että pöytäseurueelle on tarjoiltu pääruokia: tavanomaiset kaksi tarjoilukertaa, jotka molemmat ovat käsittäneet viisi ruokalajia. Ensimmäisellä kerralla pöydässä on ehkä ollut kinkkua sinappikastikkeen kera, vasikanrintaa, paistettua kalaa, keittoa ja pasteijaa. Toinen kattauskerta on voinut olla lintupaistia, hienoa lihahöystöä, salaattia, mantelikakkua ja omenakompottia.

Pöydän keskellä komeilee sokerileipurin taidonnäyte, juhlava krokaani, ja symmetrisesti asetelluissa kulhoissa on tuoreita hedelmiä, kuivattuja rusinoita ja viikunoita, karviais- ja viinimarjahilloja, kuorimanteleita ja pähkinöitä.''
 




8.21.2015

Täällä ollaan!

Aurinkoinen tervehdys! Täällä ollaan, ihan elossa joskin kamalan syysflunssan ja kuumeen kourissa. Taukoni kestikin vähemmän aikaa mitä ajattelin mutta ajatusmaailmani on kokenut niin kovia että tahdon kertoa teillekin missä mennään :) Isäni kuoleman jälkeen olen ajatellut elämää ja itseäni aika monelta eri kantilta. Olen miettinyt ja punninnut erilaisia ajatuksia ja eritoten sitä mikä tässä elämässä todella on tärkeää ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä! Mistä saan nautintoa ja mitä tahdon loppuelämäni tehdä.

Olen saanut kummallista virtaa itseeni tästä kaikesta surun ja aika rajujenkin ajatusten sekamelskasta, sen pahimman kaamoksen jäätyä taka-alalle. Osansa tähän on tietenkin tuonut tuo ihana AURINKO! Olen todella viimeiset 3 kuukautta elänyt vain päivän- joskus hetken kerrallaan. Suru ei lopu ikinä, mutta se muuttaa muotoaan. Se on totta joka sana. Ikävöin iskää usein, varsinkin iltaisin kun pitäisi alkaa nukkua. Katselen senkin päällä olevaa kuvaa ja hymyilen. Joskus itken. Toisinaan olen todella väsynyt puhumaan mistään. Kuitenkin minusta alkaa tuntua siltä että jaksan taas jatkaa ja yksi mikä minua kantaa on tämä blogi.

Olen päättänyt panostaa tähän koska tätähän minä rakastan tehdä! Minun rakkain harrastukseni ja elämäntapani josta olen monet vuodet ollut hieman pihalla. Enkä ole sitä oikeastaan edes ymmärtänyt kuin vasta nyt, kun olen asioita miettinyt.
Yritän pitää tämän lähtökohtaisesti antiikkiin ja sisustukseen painottuvana, mutta pienet apulaiseni vilisevät kuvissa ja teksteissä ilmanmuuta :) Ideoita pursuaa, koti on muokkautunut aika tavalla, ja minulla on teille todella paljon näytettävää kuvien muodossa.

Tästä siis on hyvä alkaa uusin tuulin. Toivottavasti pysytte mukana!




8.16.2015

Valkoinen Howard myynnissä!

Tulin piipahtamaan ja sanomaat moikat!
Aurinko paistaa ja syksy on saapunut. Mieli on jo paljon iloisempi, helpottunut.
Olen saanut järkyttävän ison sisustus-kärpäsen jonka vuoksi meidän ihana valkoinen Howard sohvamme on myynnissä. Jos siis olet sellaista vaille, otathan yhteyttä : adaochemil@gmail.com


6.21.2015

Sanaton on sydämeni kieli...

Kaksi viikkoa sitten perheemme kohtasi äkillisesti suuren surun. Surun jota ei voi verrata mihinkään muuhun. Olen tämän ajan sisällä itkenyt kilpaa taivaan kanssa, ollut välillä iloinen kauniista muistoista. Olen yrittänyt hukuttaa ajatuksiani johonkin mitä ei kuitenkaan ole. Ikävöinyt niin paljon että sanojakaan ei enää löydy. Hyvästellyt Isäni viimeiselle matkalleen kesän kauneimpana päivänä...

Huomenna yritän palata töihin. Ajatus ei tunnu kovinkaan positiiviselta sillä olen pohjattoman uupunut. Mutta hei, yritän ainakin parhaani ja toivon että se auttaisi minua tämän kaiken keskellä.

Toivon teille kaikille kaunista ja ihanaa kesää. Voi olla, että palaan vasta sitten kun voimani ovat palanneet.
Halauksia!





5.26.2015

Kesän korvalla

Minulla on ollut töitä tosi vähän, joten ollaan ehditty nauttia lasten kanssa ihanasta, alkavasta kesästä ihan kunnolla. Kauniit päivät ovat venyneet iltaan asti, ja ulkoilu sekä puistoilu on ollut pääasiallisesti parasta ohjelmaa!

Olen hyörinyt paljon kukkapenkkien ja istutusten parissa, pessyt pyykkiä ja saanut ripustaa ne ulos kuivumaan. Olen juonut kahvit terassilla ja syönyt jäätelöä pihakeinussa. Ihmetellyt ja voivotellut miten hiekkaa ja kiviä ilmestyy sisälle jatkuvasti lisää ja lisää. Sisustanut kotia kesään ja laittanut kalustusta uusiksi. Nähnyt omiakin kavereita enemmän kuin pitkään aikaan. Tehnyt pitkiä kävelyretkiä lasten kanssa ja viettänyt liikuttavaa esikoisen kerhon kevätjuhlaa puutarhassa. Siskoni grilli on ollut meillä "hoidossa" ja sitä ollaan kulutettu ahkerasti. Ollaan ihmetelty hämähäkkejä, lintuja ja muurahaisia. Haisteltu ja vähän maisteltukin voikukkia. Aatu oppi myös menemään Ainolle pieneksi jääneellä potkupyörällä ja voi sitä vauhdin huumaaaa....

Kyllä kesä vaan saa ihmisen onnelliseksi kaikella kauneudellaan ja yksinkertaisilla iloilla joita se meille tarjoaa. Nautitaan!








5.03.2015

Vappu toi kevään!

Moikka

Tosiaan, vaikka vappu itsessään oli hieman koleahkon puoleinen oli se silti aika kaunis. Meillä ollaan sairasteltu aikalailla tässä kaiken aikaa vuorotellen mutta päästiin kuitenkin pyörähtämään vapputorilla ja meillä oli vappupäivänä siskon perhe grillailemassa vappuherkkuja. Mukavaa siis meillä oli, kun tauditkin vapuksi laantuivat.

Tänä aamuna aurinko paistoi jo, kun lapset herättivät minut. En tiedä mitään niin ihanaa kuin herätä aurinkoiseen päivään. Silloin tulee heti hirveä into lähteä ulos ja tehdä kaikenlaista. Kevät on tuonut paljon myös ompelua, sisustusta, olen vienyt tavaraa ja vaatetta kirpparille, uffille ja huuto.nettiin. Alkaa se kesä sieltä virallisesti tulla ja se jos jokin on ihanaa! Me ollaan myös melkein joka päivä käyty katsomassa lasten kanssa miten rantavesi on noussut, ja rantakivet jääneet veden alle pikkuhiljaa piiloon. Lapset rakastavat siellä puuhailua...kivien heittely veteen on huippukivaa!

Viikosta on pakko tulla hyvä, sillä meillä on kaikkea kivaa tekemistä luvassa. Aurinkoa teidänkin viikkoonne :)



4.03.2015

Pääsiäisenä

Meillä herättiin tänään siihen, että mieheni oli leiponut aamiaisen lisukkeeksi minulle synttärikakkua. Täytyy sanoa että hyvää oli !
Aamiaisen jälkeen sitten alkoikin virallisesti Pääsiäinen, kun kukko oli muninut yläkertaan lapsille yllätysmunat. Koko viikon lapsilla riehunut kuume-flunssa unohtui hetkellisesti ihan täysin! Voi sitä riemua ja tahmaisia pikku käsiä...

Ainon allergian takia meillä perinteiset suklaamunat ovat edelleen kiellettyjen listalla, mutta nämä viime vuonna lapsille askartelemani isot pahvimunat korvaavat kyllä mennen tullen suklaiset. Sisään mahtuu vaikka kuinka monta ylläriä ja siitä riittääkin sitten koko päiväksi suupalaa. Tänä vuonna munan sisään kätkeytyi pupupezit nameineen sekä brunebergin mansikkasuukot ja lakupiiput.

Munat on alunperin ikeasta ostetut räikeän väriset pahvimunat, jotka maalasin moneen kertaan ihan ylimääräiseksi jääneellä seinämaalilla. Kostean maalin päälle liimautui hienosti Beatrix Potterin kauniit kiiltokuvat. Molemmille teeman mukaan omansa.

Toivon teille kaikille mukavaa ja etenkin suklaista Pääsiäistä!



  


3.15.2015

Kevät kuulumiset

Moikkamoi!

Meidän Aatu täytti keskiviikkona 2 vuotta. Niin hänestäkin on vaan yhtäkkiä kasvanut iso poika :) Energiaa riittää ja puhetta tulee ihan kunnolla jo! Oma tahto on löytynyt ja nyt meillä on täällä kaksi pientä tättähäärää kertomassa miten mikäkin pitäisi mieluiten tehdä :) Lempileluja Aatulla on tällä hetkellä lego-mopo, ja kaikki mahdolliset kepit. Kyllä, kepit. Paras on siskon keppihevosen keppi jonka Aatu yleensä ottaa viereensä nukkumaankin. Hassuja oivalluksia ja sutkautuksia tulee nyt paljon ja niistä saamme nauttia varmasti vielä kauan. Hauska mutta haastava ikä menossa :) Synttärit vietettiin mukavissa tunnelmissa edellisenä lauantaina. Kivaa oli, ja lapset olivat aivan puhki kemujen jälkeen. Kamera oli pöydällä ja muistin muutaman kuvankin napata, vaan kaikki olivat jokseenkin tärähtäneitä ja hämäriä. Harmittaa!!!!!

Mutta valo ja aurinko on nyt ollut niiin kaunista että olen kuvaillut lapsia enemmänkin ja ajattelin että ehkä se korvaa hämärät synttärikuvat. Ennen kevään tulo ja kauneus on saanut minut puhkumaan virtaa mutta tänä vuonna minusta tuntuu että mennään ihan alamäkeä...ehkä se töiden aloitus viimeistään nyt nousee pintaan ja mehut on jossain ihan muualla.

Toiveikkaana silti uskon ja toivon, että se kevätkärpänen iskee edes vähän ja jaksaisin touhuilla jotain vähän luovempaakin kuin siivous. Tosin nämä muta- ja hiekkakelit ehkä pitävät huolen siitä ettei mihinkään muuhun kuin siivoukseen jääkään aikaa, hehheh.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille!







2.23.2015

Viikon saldo

Moi

Nyt juuri ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa. Viikot vierivät lujaa vauhtia. Meillä odotetaan kesää, maalataan valon ispiroimana seiniä, syödään paljon hedelmiä pullatarjoilujen sijaan, suunnitellaan pian 2-vuotiaan Aatun synttäreitä ja leikitään milloin mitäkin :) Ihan hyvin siis menee kiireestä huolimatta.
Kuvasaldoa parin viikon ajalta. Nautinnollista viikkoa ihanaiset!





1.31.2015

Kaikennäköistä

Hei vaan ja iloinen uuden vuoden aloitus-toivotus täältä ruudun takaa, joskin hieman myöhässä. Meillä on tapahtunut tämän tammikuun aikana yhtä ja toista, enkä tätä kirjoittaessani edes ihmettele etten ole tänne ehtinytkään. Lapset ovat joulusta saakka jatkaneet sairastelua ja heitä on kompannut iskä ja välillä äitikin. Samassa hötäkässä minä aloitin työt uudessa paikassa ja aivan uudessa maailmassa. Telkkari ja läppäri sanoivat samaan aikaan sopimuksensa irti ja mitäs vielä! Nyt on koneet uusittu ja työelämä hieman alkanut asettua aloilleen. Lapsetkin alkavat olla kunnossa ja toivottavasti me ei tänä vuonna sairasteltaisi ihan niin paljon.

Työelämään paluu sujui todella kivuttomasti, sillä lapset saavat olla kotihoidossa. Muuten työhön paluu ei ehkä vielä olisi ollut ajankohtaista, joskin taloudellinen tilanne alkoi sitä jo vähän vaatia. Inhottavaa puhua taloudellisesta tilanteesta ja samassa lauseessa lapsista, mutta näin se vaan on! Tämä ratkaisu sekä helpottaa elämää laskujen ja kauppareissujen suhteen, mutta myös kotiäidin elämään lopen väsähtänyttä minua :)

Jollain tavalla nyt on aina kiire ja tuntuu ettei ole paljonkaan aikaa ihan vain olemiseen, mutta elämä tuntuu paljon täyteläisemmältä. Työ antaa ajatella ja keskittyä ihan muuhun kuin kotielämään ja se taas antaa ihan uutta virtaa. Aino välillä kyselee miksi äidin pitää mennä töihin, mutta onneksi se ei ole aiheuttanut minkäänlaista muuta kummastusta.

Talvikin on onneksi ollut luminen ja se on ihanaa! Toivotan kaunista ja lumista alkavaa helmikuuta.






12.21.2014

Tule Joulu kultainen...

Neljäs adventtisunnuntai, pikku pakkanen ja valkoinen maa. Voiko enään kauniimpaa toivoa.
Jos lapset pysyvät jouluun saakka terveinä, ja ulkoilma samanlaisena olen saanut kaiken mitä olen tältä joululta toivonut. No tietysti suklaata joooo...

Viime viikonloppuna olin myymässä ensimmäistä kertaa kranssejani sekä aarteitani ihan livenä. Paikkana oli Rupriikki tampereella,  Kaunis Joulu-tapahtuma siis kyseessä. Oli hurjan hienoa tavata teitä vanhoja ja uusia blogini lukijoita, ja tehdä uusia tuttavuuksia. Sain paljon uutta puhtia ja ideaa jatkoon ja toivottavasti ensi vuonna pääsen mukaan taas! Muutama tunnelmakuva kertokoon näin joulun kynnyksellä mitä kaikkea meillä oli tarjolla.

Minulla on täällä kotona tunnelma kohdillaan, mutta kaikki paketit paketoimatta. Siltikään en aio ottaa minkäänlaista stressiä vaan touhuta nämä muutamat päivät sen mukaan mitä jaksan ja ehdin. Kynttilänvalossa ja joulukakun tuoksussa jos missä, on maailman onnellisinta touhuta ja valmistautua odottamaan juhlista suurinta.
Lapset odottavat Joulua omalla tavallaan ja myös sen seuraaminen on hurjan ihanaa. Tänä vuonna taidan itsekin uskoa joulupukkiin...

Toivon Teille kaikille lämmintä ja rauhallista Joulua!




12.07.2014

Kaunis Joulu- antiikki- sisustus- lifestyletapahtuma


Ensi viikonloppuna 13-14. joulukuuta täällä tampereella, Rupriikin tiloissa järjestetään Kaunis Joulu tapahtuma kaikille antiikin, sisustuksen sekä kauneuden ystäville. Ota kaveritkin mukaan ja tule nauttimaan, moikkaamaan ja ihan vain tunnelmoimaan joulusta. Voi olla että löydät myös jotakin kotiin viemistä.
Tänä vuonna mukana olen minäkin. Viimeinkin! Yhdessä Bistro Pannu&Huoneen Lauran kanssa olemme suunnitelleet kauniin vanhanajan jouluisen tunnelman, ja mukana tuomme ainakin kransseja, antiikkia sekä aimo annoksen inspiraatiota.

Ovet ovat avoinna molempina päivinä kello 11-16.00

Näkemisiin!


12.03.2014

Lastenhuoneessa valmistuu joulu

Heippa kaikille teille! Turha tässä selitellä sen kummemmin missä olen luurannut: täällä kotonahan minä. Lapset ovat sairastelleet koko syksyn enemmän ja vähemmän ja niin ne viikot vaan vierivät. Nyt olen vähän itsekin kipeänä mutta pakkohan minun on tulla näin joulun alla vähän kertomaan kuulumisia.

Tänään paistoi aurinko todella kauniisti ainakin täällä meillä. Oli ihanaa kuvailla piiiiiitkästä aikaa sekä lapsia että sisustus juttuja. Päätin sitten hetken mielijohteesta että otan kuvia lastehuoneestamme ja kirjoittelen siitä teille. Pölypallerot siellä kalusteiden alla puikkelehtivat pakoon mutta toivottavasti eivät kuvissa näy.

Lastenhuoneeseen saapui jokin aika sitten vanha talonpoikainen kerrossänky. Etsin sitä pitkään ja lopulta onni potkaisi! Se on kyllä todella upea, muhkea ja ennenkaikkea käytännöllinen. Aino rakastaa nukkua isosiskon ominaisuudessa yläsängyssä, ja Aatu tyytyi ihan nätisti alapetiin: sieltä kun on helpompi yöllä kömpiä äitin kainaloon, hehe.

Hieman haastetta tosin pienessä huoneessa tuottaa sängyn sijoittaminen, ja oikeastaan tämän hetkinen paikka on ainut mihin sen voi ylipäänsä laittaa. Mutta toisaalta, mihin sitä nyt edes tarvitsisikaan siirtää...

Lasten vaatteet ovat sulassa sovussa isossa talonpoikaisessa kaapissa sängyn vastakkaisella pitkällä seinällä. Kaapin vieressä on tekemäni nukkekoti, jonka valjastin lopulta- monien rikkoutuneiden Kustavilais kalusteiden myötä lasten leikkeihin. Poistin ensin kaikki omat kalusteeni sieltä pois, ja nyt talossa asustaa muumihahmot ja niille tuunatut kalusteet ja astiat. nukkekoti on ollut erityisesti Ainon suosikki. Taitaa tuo ikä olla juuri sopiva siihen! Ajattelin että kun lapset ovat isompia niin sitten alamme yhdessä heidän kanssaan näpertää sitä taas Kustavilaisittain.

Pikkuinen työpöytä ikkunan alla toimii lähinnä kirjatelineenä ja myös minun ompelupöytänäni tai piirustuspöytänä. Toin siihen juuri ihanan marmorisen pöytävälaisimen jonka valo on varsinkin hämärällä todella kodikas punaisen varjostimensa kanssa.

Kaikki lasten lelut ovat suuressa kopassa sängyn päädyssä, jossa majailee myös punainen leikkiuuni sekä pyykkiteline. Toinen lelulaatikko on sängyn alla oleva vedettävä, vielä maalausta odotteleva puinen sängynaluslaatikko.

Pyrin siihen että kaikki lelut joita meillä on, ovat käytössä. Turhuudet lähtevät kiertoon säännöllisin väliajoin lasten jatkuvasti kasvaessa ja kehittyessä uusiin leikkeihin. Yleensä huone on aikalailla hujan hajan, mutta iltaisin siivoamme lasten kanssa yhdessä kaikki suurinpiirtein paikoilleen. Aamulla on kiva aloittaa uudet leikit siistillä lattialla. Useimmiten lelut myös ajautuvat yläkerrasta alakertaan ja äiti saa sitten niitä aina roudata eestaas :D

Tällä hetkellä Aino leikkii kovasti kaikenlaisia nukkeleikkejä, käy kaupassa ja tekee ruokaa. Pesee pyykkiä, hoitaa eläimiä. Lääkärileikki on myös yksi suosikki, ja myös lukeminen ja erilaiset pelit ovat alkaneet kiinnostaa ihan uudella tavalla. Aino on myös kova piirtämään ja hän kehittyy siinäkin juuri nyt ihan valtavasti!

Aatu taas on henkeen ja vereen automiäs! Pukki on ehkä tuomassa puisen parkkitalon, ja se on kyllä varmasti aikas huikea juttu. Aatu rakastaa kovasti kirjojen katselua ja lukemista. Joskus Aatu menee käsilaukku olalla Ainon perässä, ja seuraa isosiskoa kaikessa ja kaikkialle. Useimmiten he leikkivät ja touhuavat yhdessä, mutta silloin tällöin molemmat upputuvat omiin leikkeihinsä.

Meillä ehdottomasti joulu lähtee lastenhuoneesta, johon teen joka vuosi ensimmäisenä kranssin ja tuon ensimmäiset koristeet. Pikkuruinen joulukuusi muuttaa lastenhuoneeseen heti, kun sellaisen jostakin sallitusta paikasta löydän...








10.11.2014

Joulukransseja !

Havahduin jälleen tässä taannoin sellaiseen asiaan, että illat ovat jo pimeät ja kylmät. Väkisinkin tulee kynttilänvalossa jo jouluinen fiilis pikkuhiljaa. En kyllä suostu näin kauniin syksyn keskellä vielä ihan täysin alkaa ajatella joulua en, mutta on aika alkaa ottamaan vastaan joulukranssi tilauksia.

Muutamat teistä ovatkin jo tilauksen jättäneet, kiitos teille. Joka vuosi on ihanaa saada kuulla teistä ja ihanaa on myös tehdä teille kranssit ja laittaa ne matkaan tuomaan jouluista mieltä.
Tänä vuonna luultavasti myös meidän pienet tontut auttavat minua kranssipajassa, ainakin toivon niin.

Tilauksen voit jättää siis sähköpostiini: adaochemil@gmail.com
Kransseja saa juuri sen kokoisena kuin tahdot, ja toiveita erilaisista variaatioista saa toki esittää.
Kranssi arvontakin toki on jälleen, mutta ehkä sitten vähän lähempänä joulua...