6.21.2015

Sanaton on sydämeni kieli...

Kaksi viikkoa sitten perheemme kohtasi äkillisesti suuren surun. Surun jota ei voi verrata mihinkään muuhun. Olen tämän ajan sisällä itkenyt kilpaa taivaan kanssa, ollut välillä iloinen kauniista muistoista. Olen yrittänyt hukuttaa ajatuksiani johonkin mitä ei kuitenkaan ole. Ikävöinyt niin paljon että sanojakaan ei enää löydy. Hyvästellyt Isäni viimeiselle matkalleen kesän kauneimpana päivänä...

Huomenna yritän palata töihin. Ajatus ei tunnu kovinkaan positiiviselta sillä olen pohjattoman uupunut. Mutta hei, yritän ainakin parhaani ja toivon että se auttaisi minua tämän kaiken keskellä.

Toivon teille kaikille kaunista ja ihanaa kesää. Voi olla, että palaan vasta sitten kun voimani ovat palanneet.
Halauksia!





5.26.2015

Kesän korvalla

Minulla on ollut töitä tosi vähän, joten ollaan ehditty nauttia lasten kanssa ihanasta, alkavasta kesästä ihan kunnolla. Kauniit päivät ovat venyneet iltaan asti, ja ulkoilu sekä puistoilu on ollut pääasiallisesti parasta ohjelmaa!

Olen hyörinyt paljon kukkapenkkien ja istutusten parissa, pessyt pyykkiä ja saanut ripustaa ne ulos kuivumaan. Olen juonut kahvit terassilla ja syönyt jäätelöä pihakeinussa. Ihmetellyt ja voivotellut miten hiekkaa ja kiviä ilmestyy sisälle jatkuvasti lisää ja lisää. Sisustanut kotia kesään ja laittanut kalustusta uusiksi. Nähnyt omiakin kavereita enemmän kuin pitkään aikaan. Tehnyt pitkiä kävelyretkiä lasten kanssa ja viettänyt liikuttavaa esikoisen kerhon kevätjuhlaa puutarhassa. Siskoni grilli on ollut meillä "hoidossa" ja sitä ollaan kulutettu ahkerasti. Ollaan ihmetelty hämähäkkejä, lintuja ja muurahaisia. Haisteltu ja vähän maisteltukin voikukkia. Aatu oppi myös menemään Ainolle pieneksi jääneellä potkupyörällä ja voi sitä vauhdin huumaaaa....

Kyllä kesä vaan saa ihmisen onnelliseksi kaikella kauneudellaan ja yksinkertaisilla iloilla joita se meille tarjoaa. Nautitaan!








5.03.2015

Vappu toi kevään!

Moikka

Tosiaan, vaikka vappu itsessään oli hieman koleahkon puoleinen oli se silti aika kaunis. Meillä ollaan sairasteltu aikalailla tässä kaiken aikaa vuorotellen mutta päästiin kuitenkin pyörähtämään vapputorilla ja meillä oli vappupäivänä siskon perhe grillailemassa vappuherkkuja. Mukavaa siis meillä oli, kun tauditkin vapuksi laantuivat.

Tänä aamuna aurinko paistoi jo, kun lapset herättivät minut. En tiedä mitään niin ihanaa kuin herätä aurinkoiseen päivään. Silloin tulee heti hirveä into lähteä ulos ja tehdä kaikenlaista. Kevät on tuonut paljon myös ompelua, sisustusta, olen vienyt tavaraa ja vaatetta kirpparille, uffille ja huuto.nettiin. Alkaa se kesä sieltä virallisesti tulla ja se jos jokin on ihanaa! Me ollaan myös melkein joka päivä käyty katsomassa lasten kanssa miten rantavesi on noussut, ja rantakivet jääneet veden alle pikkuhiljaa piiloon. Lapset rakastavat siellä puuhailua...kivien heittely veteen on huippukivaa!

Viikosta on pakko tulla hyvä, sillä meillä on kaikkea kivaa tekemistä luvassa. Aurinkoa teidänkin viikkoonne :)



4.03.2015

Pääsiäisenä

Meillä herättiin tänään siihen, että mieheni oli leiponut aamiaisen lisukkeeksi minulle synttärikakkua. Täytyy sanoa että hyvää oli !
Aamiaisen jälkeen sitten alkoikin virallisesti Pääsiäinen, kun kukko oli muninut yläkertaan lapsille yllätysmunat. Koko viikon lapsilla riehunut kuume-flunssa unohtui hetkellisesti ihan täysin! Voi sitä riemua ja tahmaisia pikku käsiä...

Ainon allergian takia meillä perinteiset suklaamunat ovat edelleen kiellettyjen listalla, mutta nämä viime vuonna lapsille askartelemani isot pahvimunat korvaavat kyllä mennen tullen suklaiset. Sisään mahtuu vaikka kuinka monta ylläriä ja siitä riittääkin sitten koko päiväksi suupalaa. Tänä vuonna munan sisään kätkeytyi pupupezit nameineen sekä brunebergin mansikkasuukot ja lakupiiput.

Munat on alunperin ikeasta ostetut räikeän väriset pahvimunat, jotka maalasin moneen kertaan ihan ylimääräiseksi jääneellä seinämaalilla. Kostean maalin päälle liimautui hienosti Beatrix Potterin kauniit kiiltokuvat. Molemmille teeman mukaan omansa.

Toivon teille kaikille mukavaa ja etenkin suklaista Pääsiäistä!



  


3.15.2015

Kevät kuulumiset

Moikkamoi!

Meidän Aatu täytti keskiviikkona 2 vuotta. Niin hänestäkin on vaan yhtäkkiä kasvanut iso poika :) Energiaa riittää ja puhetta tulee ihan kunnolla jo! Oma tahto on löytynyt ja nyt meillä on täällä kaksi pientä tättähäärää kertomassa miten mikäkin pitäisi mieluiten tehdä :) Lempileluja Aatulla on tällä hetkellä lego-mopo, ja kaikki mahdolliset kepit. Kyllä, kepit. Paras on siskon keppihevosen keppi jonka Aatu yleensä ottaa viereensä nukkumaankin. Hassuja oivalluksia ja sutkautuksia tulee nyt paljon ja niistä saamme nauttia varmasti vielä kauan. Hauska mutta haastava ikä menossa :) Synttärit vietettiin mukavissa tunnelmissa edellisenä lauantaina. Kivaa oli, ja lapset olivat aivan puhki kemujen jälkeen. Kamera oli pöydällä ja muistin muutaman kuvankin napata, vaan kaikki olivat jokseenkin tärähtäneitä ja hämäriä. Harmittaa!!!!!

Mutta valo ja aurinko on nyt ollut niiin kaunista että olen kuvaillut lapsia enemmänkin ja ajattelin että ehkä se korvaa hämärät synttärikuvat. Ennen kevään tulo ja kauneus on saanut minut puhkumaan virtaa mutta tänä vuonna minusta tuntuu että mennään ihan alamäkeä...ehkä se töiden aloitus viimeistään nyt nousee pintaan ja mehut on jossain ihan muualla.

Toiveikkaana silti uskon ja toivon, että se kevätkärpänen iskee edes vähän ja jaksaisin touhuilla jotain vähän luovempaakin kuin siivous. Tosin nämä muta- ja hiekkakelit ehkä pitävät huolen siitä ettei mihinkään muuhun kuin siivoukseen jääkään aikaa, hehheh.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille!







2.23.2015

Viikon saldo

Moi

Nyt juuri ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa. Viikot vierivät lujaa vauhtia. Meillä odotetaan kesää, maalataan valon ispiroimana seiniä, syödään paljon hedelmiä pullatarjoilujen sijaan, suunnitellaan pian 2-vuotiaan Aatun synttäreitä ja leikitään milloin mitäkin :) Ihan hyvin siis menee kiireestä huolimatta.
Kuvasaldoa parin viikon ajalta. Nautinnollista viikkoa ihanaiset!





1.31.2015

Kaikennäköistä

Hei vaan ja iloinen uuden vuoden aloitus-toivotus täältä ruudun takaa, joskin hieman myöhässä. Meillä on tapahtunut tämän tammikuun aikana yhtä ja toista, enkä tätä kirjoittaessani edes ihmettele etten ole tänne ehtinytkään. Lapset ovat joulusta saakka jatkaneet sairastelua ja heitä on kompannut iskä ja välillä äitikin. Samassa hötäkässä minä aloitin työt uudessa paikassa ja aivan uudessa maailmassa. Telkkari ja läppäri sanoivat samaan aikaan sopimuksensa irti ja mitäs vielä! Nyt on koneet uusittu ja työelämä hieman alkanut asettua aloilleen. Lapsetkin alkavat olla kunnossa ja toivottavasti me ei tänä vuonna sairasteltaisi ihan niin paljon.

Työelämään paluu sujui todella kivuttomasti, sillä lapset saavat olla kotihoidossa. Muuten työhön paluu ei ehkä vielä olisi ollut ajankohtaista, joskin taloudellinen tilanne alkoi sitä jo vähän vaatia. Inhottavaa puhua taloudellisesta tilanteesta ja samassa lauseessa lapsista, mutta näin se vaan on! Tämä ratkaisu sekä helpottaa elämää laskujen ja kauppareissujen suhteen, mutta myös kotiäidin elämään lopen väsähtänyttä minua :)

Jollain tavalla nyt on aina kiire ja tuntuu ettei ole paljonkaan aikaa ihan vain olemiseen, mutta elämä tuntuu paljon täyteläisemmältä. Työ antaa ajatella ja keskittyä ihan muuhun kuin kotielämään ja se taas antaa ihan uutta virtaa. Aino välillä kyselee miksi äidin pitää mennä töihin, mutta onneksi se ei ole aiheuttanut minkäänlaista muuta kummastusta.

Talvikin on onneksi ollut luminen ja se on ihanaa! Toivotan kaunista ja lumista alkavaa helmikuuta.