9.30.2014

Nyt raivataan tilaa leluille!

Heippa vaan !

Tämä ihanan kamala syysaurinko on tehnyt minut aivan hulluksi. Haalin tilaa ahtaisiin huoneisiimme, tahdon valon saavan virrata ikkunasta toiseen enkä oikein tykkää tällä hetkellä mistään kalusteesta enkä tavarasta mitä kodissamme asustaa. Ehkä nuo pienet kullanmurut tekevät sen, että kun leluja on siellä ja täällä ja ties missä niin kaikki lisätila on must. Olen tottunut kolmen vuoden aikana aikomoiseenkin sekamelskaan, mutta nyt tuntuu siltä että tahdon selkeyttää oikein kunnolla.

Pidemmittä puheitta, alla olevien kuvien kalusteet ja pienemmät aarteet ovat vailla uutta kotia. Laita vaikka meiliä jos joku kiinnostaa.
P.S. Kranssejakin saa jo tilailla...

Kuva 1. Kustavilainen ihana pöytä
Kuva 2. Talonpoikainen lautashyllykkö
Kuva 3. Bellman kupit. Kahvikannu MYYTY!
Kuva 4. Vanha munakori
Kuva 5. Talonpoikainen naulakko
Kuva 6. Myöhäisbarokkituoli
Kuva 7. Lasten Rokokootuoli
Kuva 8. Kustavilainen nurkkakaappi








9.23.2014

Pakkasaamu

Tänään oli ensimmäinen todella kylmä aamu. Molemmat lapset oli puettu ainakin kolmeen kerrastoon ulos, mutta siltikin paleltiin-kaikki. Auringonpaiste ja hiljalleen putoilevat lehdet tekivät kuitenkin ulkoilusta taivaallisen nautinnon kylmyydestä huolimatta. Hypättiin bussiin koko perhe ja mentiin pullakauppaan ostamaan evästä päiväkahville.

Mieleni on ihanan syksyinen, tekisi mieli samaan aikaan siivota, pyykätä, ommella ja leipoa. Päätin kuitenkin Aatun nukahdettua päiväunille, että tulen tänne moikkaamaan teitä pitkästä aikaa.
Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut Aatun kanssa kovin kipeä. Vasta antibioottikuuri sekä 2 viikkoa valvomista on tehnyt tehtävänsä ja alamme olla kunnossa! Nyt siis luvan kanssa nautiskelua ja kaikkea ihanaa puuhaa.

Lupasin esitellä teille kunnostamani senkin. Se tuli minulle jo pari vuotta sitten, harmaana. Maali oli kuitenkin maalattu kovin huonosti ja se ahdisti minua joka kerta kun vilkaisin senkkiä tai hain sen kätköistä jotakin. Kuten usein, löytyi tälläkin kertaa paksujen maalikerrosten alta yllätyksiä. Pieniä lohkeamia jotka oli paikattu maalilla, sekä kaapinovissa olevat rihlaukset oli käsitelty siten ettei niitä saa puhtaaksi millään! Huolellinen hionta ja siitä syntynyt silkinpehmeä lopputulos on kuitenkin minun mieleeni. Ensin aikeenani oli käsitellä tämä senkki vaalealla läpikuultavalla pellavaöljymaalilla, mutta en uskalla tehdä tälle mitään. Katsellaan tätä nyt rauhassa näin, ja jos sille päälle satun voi tässä joskus joku pinta vielä ollakin.

Inspiroivaa ja kaunista viikkoa kaikille. Pukekaa lämpimästi!