6.01.2012

KESÄ

Ompas viikot vierineet viime postauksesta. Kaikkea touhotusta tosin on kyllä ollutkin, toisina viikkoina enemmän, toisina vähemmän. Aino on ottanut kauhean suuria harppauksia kehityksessään myös viime viikkoina. Hän nousi yhtäkkiä seisomaan tuen varaan, sitten alkoi konttaus ja nyt hän jo kävelee tuen varassa. Uusi sana äitin rinnalla on kakka, joka kauniisti kaikuu kodissamme lähes jatkuvasti.

Mitäs muuta, miehestäni tuli sitten tosissaan virallisesti pelastaja viime perjantaina :) Pääsimme sen kunniaksi ystäväpariskunnan kanssa juhlimaan, kun äitini tuli hoitamaan Ainoa ja Elmeri pääsi sedän huomaan. Täytyy sanoa että kotiäidin hektisessä, univelallisessa arjessa koko yön aina aamuun asti kestänyt juhliminen tuntui muutaman päivän! Onneksi tätä ei tarvitse harrastaa usein, hih. Mutta minulla oli NIIN hauskaa, että kaikki ylimääräinen univelka joka siitä muodostui oli sen arvoista. Ja laatuaika miehen kanssa, olen sanaton.

Oikea arki perheenä on siis alkanut! Olen ihan sekaisin siitä että minua on joku aina auttamassa, joku joka sotkee kaikki rutiinit jotka vaivalla sain rakennettua. On syli johon voi käpertyä itkemään ja nauramaan. Kestää hetken että tilanne tasoittuu, mutta onhan tämä nyt luksusta :))

Olen ehtinyt myös hieman sisustella, askarrella nukkekodin kimpussa, käydä lenkillä kun siltä on tuntunut ja käydä jopa kaupassa, yksin :) Lupailin joitain sisustuskuvia, ja lähes kaikki epäonnistuivat tämän synkän päivän takia. Ensi kerralla ehkä ;) Sateista viikonloppua kaikille teille :D





5 comments:

Emma said...

Jipii, onnea Aino!!!! Kohta teillä jo juostaan ja vedellään pöytäliinoja pöydistä. Mukavaa viikonloppua!
Terkuin Emma

Heidi said...

Hyvä Aino <3 jee !!!

...ja niin upeeta kun koko perhe on koossa saman katon alla...vaikka ottahan se oman aikansa että kaikki taas menee omiin uomiinsa!

Halit teille ja isännälle vielä onnea !!!
Heidi

Anonymous said...

Ai että kun on aina yhtä ihanaa käydä lukemassa blogiasi!<3.

En ole itse vieläkään saanut blogia perustetuksi mutta ehkäpä se nyt jossain vaiheessa tulee jos saan ostettua kameran MUTTA en kyllä tiedä "viitsinkö" iphonella laittaa 1800-1900luvun tunnelmia;D.

Postauksiasi olisi kiva lukea useamminkin,mutta tietysti ymmärrän että elämä ja pieni ihme vie aikaa,Itsekkin muistan ajan kun tuo pieni oli vielä pieni niin kyllä siinä sai olla siivoamassa ja kieltämässä vähän väliä ja sormella sai aina kaivella kaikkea kiellettyä suusta kuten kukkamultaa!

Kesämielin:M.S

Anonymous said...

Vielä yksi kysymys heräsi henkiin:

Millä olet kiinnittänyt paneelit vessaan?Luin nimittäin koti ja keittiö lehteä missä tämä siis kerrottiin:),Itsellä on katsos "kauniin vihreät" laatat ja kukka boordit Ah!;>enkä malta odottaa että putkiremontti tulee vaan haluan uutta ilmettä kipeästi ja nyt.

t:M.S

Ada och Emil said...

Kiitos ihanista sanoistanne :)
Ja nyt kun mies on palannut kotiin jäädäkseen, koitan tsempata tämän bloginkin kanssa.

M.S paneeleja varten kiinnitin ns. koolinkirimat ylä- ja alapuolelle seiniä ruuveilla. Niiden varaan sitten naputtelin paneelit paikoilleen :) Vähän pikaisesti ja epätarkasti ne on laitettu, mutta meilläkin putkiremppa tulossa 3 vuoden sisään, joten väliaikainen ratkaisu :D